Kysymykset:
1. Millä vuosisadalla Kangasniemi on saanut pysyvän asutuksensa?
2. Mitkä vuodet tunnetaan pitäjämme historiankirjoissa nimellä ”sangen tuhoisina kuolonvuosina” ? Mikä oli nimitykseen syynä?
3. Miksi kangasniemeläisille tärkeä lisätulon lähde tervanpoltto tyrehtyi täysin vuonna 1743? Ja mikä tuli sen tilalle?
4. Kuinka monta asukasta oli Kangasniemellä valtakunnan ensimmäisessä virallisessa väestönlaskennassa vuonna 1749?
5. Mistä pitäjämme kylistä oli kahdesti kylänmies edustamassa talonpoikia Ruotsin valtiopäivillä 1700- luvulla?
6. Milloin valmistui ensimmäinen puhelinjohto Mikkelistä Kangasniemelle? Kuka sai ensimmäisenä oikeuden käyttää ”telefonia”?
7. Harjunmaan kansakoulu perustettiin Kangasniemelle kolmantena vuonna 1899 ja lakkautettiin 1980. Harjunmaan koulun ja yhden koko Kangasniemen pitkäaikaisimman opettajauran teki Oskari Kuitunen. Kuinka monta vuotta hän oli opettajana kyläkoulun 81. toimivuodesta?
8. Milloin nykyinen Luusniementien tienpohja on tehty?
A) 1860- luvulla
B) 1890- luvulla
C) 1910- luvulla
9. Milloin Kangasniemen vanha seurakuntakoti vihittiin käyttöön? Ja milloin purettiin?
10. Kangasniemen eri kyläkunnissa, eri puolilla pitäjää on edelleen samoja sukuja, minne ne ovat vuosisatojen saatossa asettuneet asumaan. Mitkä ovat Harjunmaan kylän neljä vanhinta sukua, joiden jälkeläisiä on kylässä edelleen?
Oikeat vastaukset löytyvät torstaina 12.8. ilmestyvästä Kangasniemen Kunnallislehdestä.
Kysymykset laati Henna Albrecht. Haluatko olla seuraava kysymysten laatija? Laita kysymykset ja vastaukset tulemaan toimituksen sähköpostiin toimitus@kangasniemenlehti.fi.