Eduskunta hyväksyi sote-uudistuksen – Etelä-Savon hyvinvointialue aloittaa vuoden 2023 alussa

Eduskunta hyväksyi tänään täysistunnossaan sote-uudistuksen äänin 105-77. Myös Kangasniemen sote-palvelut siirtyvät Etelä-Savon hyvinvointialueen järjestettäviksi. Eduskunta/Hanne Salonen

Riikka Klemola

Eduskunta hyväksyi tänään täysistunnossaan sote-uudistuksen äänin 105-77. Historiallinen päätös tarkoittaa sitä, että Etelä-Savon hyvinvointialue aloittaa toimintansa vuoden 2023 alussa, ja myös Kangasniemen sote-palvelut siirtyvät hyvinvointialueen järjestettäviksi.

– Meillä on erinomainen valmius edetä asetetussa aikataulussa. Etelä-Savon hyvinvointialueen valmistelu on jo hyvässä vauhdissa ja päätös uudistuksen toteutumisesta otetaan innolla vastaan, sanoo Etelä-Savon sote-uudistuksen muutosjohtaja Sami Sipilä tiedotteessa.

Väliaikainen toimielin aloittaa toimintansa heti heinäkuun alusta.

Etelä-Savossa sote-uudistusta on tehty pääasiassa valtion rahoittamissa hankkeissa vuodesta 2020 uudistustiimin, yhdistyvien organisaatioiden ja sidosryhmien yhteistyöllä.

Seuraavaksi valmistelu jatkuu maakunnassa väliaikaisen valmistelutoimielimen johdolla, kunnes vaaleilla valittu aluevaltuusto ja aluehallitus aloittavat vuoden 2022 alkupuolella.

Jatkossa sote- ja pelastuspalvelujen järjestämisestä vastaa 21 uutta hyvinvointialuetta, Helsingin kaupunki ja HUS-yhtymä. Hyvinvointialueet ottavat vastaan palvelujen järjestämistehtävät vuodesta 2023 alkaen, mistä lähtien sosiaali- ja terveyspalvelut sekä pelastuspalvelut muodostavat yhden organisaation. Etelä-Savon hyvinvointialueen muodostavat Etelä-Savon sosiaali- ja terveyspalvelujen kuntayhtymä Essote, Itä-Savon sairaanhoitopiirin kuntayhtymä Sosteri, Vaalijalan kuntayhtymä, Etelä-Savon pelastuslaitos, Pieksämäen kaupungin sote-peruspalvelut sekä Rantasalmen ja Sulkavan kuntien ulkoistetut sote-peruspalvelut.

Hyvinvointialueelle siirtyvien kuntayhtymien ja kuntien työntekijät siirtyvät uuden organisaation palvelukseen – lukuun ottamatta Rantasalmen ja Sulkavan peruspalveluja, joita tuottavat yksityiset toimijat.

– Sote-uudistuksen ympärillä jo vuosia jatkunut epävarmuus päättyy. Uudistus tuo palveluille leveämmät hartiat ja nyt päästään myös vahvistamaan sote-integraatiota, joka on toki hyvässä vauhdissa alueellamme nytkin. Tuleva työnantaja on siirtyvälle henkilöstölle iso organisaatio, joka varmasti avaa myös uusia mahdollisuuksia, Sosterin vt. kuntayhtymäjohtaja Saara Tavi toteaa.

Etelä-Savon hyvinvointialueen valmistelu jatkuu tiiviisti nykyisten sote-järjestäjien kesken kohti vuoden 2023 alkua. Sote- ja pelastuspalvelujen kehitystyötä tehdään yhdessä eteläsavolaisten asukkaiden, asiakkaiden, yrittäjien, kolmannen sektorin toimijoiden sekä hyvinvointialueelle siirtyvän henkilöstön kanssa.

– Pitkäaikaiselle sote-valmistelijalle eduskunnan päätös on vuosikausien urakoinnin uuden alku sote-palveluissa. Juhlamielellä otan sen vastaan, ja heti aloitamme työt. Väliaikaisen valmistelutoimielimen asettaa virallisesti Essoten hallitus, joka kokoontuu tekemään päätöksen heti 1. heinäkuuta, sanoo Essoten kuntayhtymän johtaja Risto Kortelainen.

– On erittäin hyvä, että uudistus etenee. Sen avulla on mahdollisuus turvata pelastustoimen lähipalvelut ja kattava paloasemaverkko vähintään nykyisen tasoisina koko hyvinvointialueella, jatkaa pelastusjohtaja Seppo Lokka Etelä-Savon pelastuslaitokselta.

– Vaalijalan palvelutoiminta on osa tulevan hyvinvointialueen sekä Keski- ja Itä-Suomen yhteistyöalueen toimintaa. Yhteistyötä on paljon edessä, johon innolla lähdemme, sanoo Vaalijan kuntayhtymän johtaja Ilkka Fritius.

Sote-uudistuksella halutaan luoda nykyistä vahvemmat toimijat järjestämään palveluja. Tällä hetkellä sosiaali- ja terveydenhuollon järjestämisvastuu on vajaalla 200 kunnalla tai kuntayhtymällä ja pelastustoimen järjestäminen on 22 pelastuslaitoksella.

Kommentoi