Kirjan ja ruusun päivän aikaan on hyvä muistaa lukemisen merkitys hyvinvoinnin edistäjänä. Lukeminen lievittää stressiä, parantaa keskittymistä ja työmuistia, auttaa nukahtamisessa, pidentää elinikää, pitää aivot vetreinä ja pienentää riskiä sairastua muistisairauksiin.
Kaikki edellä luetellut eivät perustu pelkkään mutu-tuntumaan, vaan ovat tieteellisten lukemistutkimusten tuloksia. Neurologi ja tietokirjailija Markku T. Hyypän sanoin: ”Mitä enemmän lukee kirjoja, sitä kauemmin elää, ja kirjastokorttikin lisää ikää. Missä aktiivisimmin toimiva kirjasto, siellä pitkäikäisin väestö”, Hyyppä toteaa.
Stressinlievittäjänä kirja on erinomainen vaihtoehto, sillä lukeminen laskee sykettä ja rentouttaa. Lukeminen voi olla jopa tehokkaampi rentoutuskeino kuin esimerkiksi musiikin kuunteleminen, kahvin tai teen juominen tai lenkkeily.
Lukeminen lisää myös empatiakykyä. Lukijan uppoutuessa kirjaan aivoissa aktivoituu samoja alueita kuin silloin, kun ihminen kokee asioita itse. Kirjat parantavat ymmärrystä toisista ihmisistä ja auttavat samaistumaan heidän ajatuksiinsa ja ongelmiinsa. Lukeminen avartaa maailmankuvaa ja auttaa ymmärtämään erilaisia näkemyksiä ja tätä kautta vähentää vastakkainasettelun tarvetta.
Edesautetaan siis lukemisen myönteisiä vaikutuksia elämässämme. Meillä on hieno, toimiva ja hyvin palveleva kirjasto, joten kipin kapin kirjastoon hakemaan kirjastokortti ja lainaamaan yhdessä luettavaa koko perheelle.
Osaavat ja ammattitaitoiset opettajat puolestaan opettavat äidinkieltä ja kannustavat lukemaan niin ala- ja yläkoulussa kuin lukiossa. Pidetään huolta näiden tahojen riittävistä resursseista ja ollaan yhdessä lukevia roolimalleja lapsillemme ja nuorillemme, sillä parhaan mallin lukemiseen lapsi ja nuori saa meistä lukevista aikuisista.
Marjo Hämäläinen
kuntavaaliehdokas (vihr)