Tanssitaiteilija Liisa Nojonen sanoo olevansa ylpeä juuristaan, jotka ovat syvällä Kangasniemen maaseudulla. – Vaikka työ on vienyt minua pitkin maailmaa ja
Tanssitaiteilija Liisa Nojonen sanoo olevansa ylpeä juuristaan, jotka ovat syvällä Kangasniemen maaseudulla.
– Vaikka työ on vienyt minua pitkin maailmaa ja asuinpaikka on pitkään ollut Porissa, olen edelleen sielultani Makkolan tyttöjä. Ja siellä vietän edelleen kaikki kesäni, kertoo Nojonen.
– Kova työ maalaistalossa on opettanut minulle paljon. Paimentaminen ja heinäseipäät olivat lapsuuden ja nuoruuden elementtejä. Opiskeluvuosina ja työvuosinakin kävin pitkään tuuraamassa äidin karjatalouslomat. Suoraan New Yorkin tanssimeiningistä saatoin suunnata Makkolaan navettaan ja lehmienlypsyyn.
Makkolan tytön kaipuu kotiseudulle on kova. Hän sanoo haaveilevansa, että voisi viettää Makkolassa vielä enemmänkin kuin kesäkaudet. Myös tanssitaidetta hän haluaisi olla tuomassa synnyinkuntaansa.
– Tiedä vaikka tulevan kesän aikana saisimme järjestymään näytöksen Kangasniemelle, pohtii Nojonen.
Lauantaina 24. marraskuuta Makkolan tytöllä oli juhlan paikka. Suomen Kansallisbaletin Alminsalissa hän otti vastaan arvostetun Elämäntyö -palkinnon, Suomen Teatterijärjestöjen Keskusliiton myöntämän Suomen näyttämötaiteen kultaisen kunniamerkin valkoisella nauhalla. Palkinto myönnetään tunnustuksena teatterityön erittäin ansiokkaasta edistämisestä ja tuloksellisesta työstä Suomen teatterielämän hyväksi.
Lue lisää 5.12. ilmestyneestä Kangasniemen Kunnallislehdestä.