Pääkirjoitus: Kaikki joukolla äänestämään

Kalevi Tiitinen

Menneinä vuosikymmeninä suomalaiset äänestivät kuntavaaleissa ahkerasti. Vuoden 1964 vaaleissa äänestysprosentti oli huimat 79,3. Vielä vuonna 1992 äänestämässä kävi lähes 91 prosenttia äänioikeutetuista. Sitten alkoi alamäki. Pohjanoteeraus nähtiin vuoden 2000 kuntavaaleissa, jolloin vain 55,9 prosenttia äänioikeutetuista äänesti. Vuoden 2017 kuntavaaleissa valtakunnallinen äänestysprosentti oli 58,9.

Kangasniemellä äänestysprosentti oli alhaisissa lukemissa 2000-luvun alussa. Vuoden 2000 vaaleissa prosentti oli 59 ja vuonna 2004 58,6. Vuoden 2004 vaaleissa äänensä antoi 64,4 ja vuoden 2012 vaaleissa 65,1 prosenttia äänioikeutetuista. Vuoden 2017 vaaleissa äänestysinto laski huolestuttavasti ja prosentti jäi 59,6:een.

Tärkeätä on, että mahdollisimman moni äänioikeutettu käy äänensä antamassa. Äänestäminen on edustuksellisen demokratian tärkeä elementti. Alhainen äänestysaktiivisuus heikentää oleellisesti kuntademokratian toimivuutta. Päätökset tulevat kyllä tehdyiksi, mutta koneiston toiminta ontuu, jos yhteisten asioitten hoitaminen ei kuntalaisia kiinnosta.

Eiköhän sovita, että pidetään Kangasniemellä äänestysprosentti ylhäällä, mieluummin lähempänä 70 kuin 60 prosenttia. Otetaan mallia Raija ja Terho Marjuahosta, jotka olivat ensimmäisten äänestäjien joukossa, kun ennakkoäänestys keskiviikkona käynnistyi. He ovat äänestäneet kaikissa vaaleissa 1960-luvulta lähtien.

Siirry vaalikoneeseen

Kommentoi