Kolumni: Johtamisen sietämätön keveys

Haluatko ryhtyä johtajaksi? Pomoksi? Organisaatiosi vastuuhenkilöksi? Tuohon kysymykseen on helppo vastata: kyllä haluan. Onhan luvassa suurempi palkka ja arvostettu asema.

Kalevi Tiitinen

Haluatko ryhtyä johtajaksi? Pomoksi? Organisaatiosi vastuuhenkilöksi?

Tuohon kysymykseen on helppo vastata: kyllä haluan. Onhan luvassa suurempi palkka ja arvostettu asema. Ja näyttäähän johtajan titteli hyvältä käyntikortissa.

Ja jos asiat sujuvat hyvin, johtaminen onkin varsin leppoisaa puuhaa. Tavoitteet toteutuvat, henkilöstö voi hyvin, imago on hyvä.Auvoisen kuvan kääntöpuolella väijyvät kuitenkin ongelmat. Johtajan rooli nousee keskeisesti esiin silloin, kun kaikki menee persiilleen.

Kangasniemellä on omasta takaa kokemusta johtamisen ongelmista ja ongelmista, jotka olisivat ratkenneet helpommin, jos niihin olisi ajoissa puututtu.

Opetuksen ongelmat Beckerin koulun yhdessä luokassa nousivat otsikoihin viime vuoden lopulla. Alkoi tutkinta opettajan epäillystä väkivaltaisesta käytöksestä ja vanhemmat kantelivat aluehallintovirastoon opetuksen heikosta tasosta.

Tuoreessa päätöksessään aluehallintovirasto on todennut, että kyseisen opettajan opetus on ollut puutteellista ja vaarantanut opetussuunnitelman tavoitteiden saavuttamisen.

Olisi liian helppoa osoittaa sormella yhtä opettajaa ja syyttää vain häntä tilanteesta. Aluehallintovirastokin on huomioinut, että opettajan esimiehillä ja viime kädessä koko opetustoimella on vastuu syntyneestä tilanteesta. AVI:n moitteet saakin myös Beckerin koulun rehtorina tuolloin toiminut Mikko Nislin ja koko opetustoimi.

”Ottaen huomioon, että ongelmat ovat olleet rehtorin tiedossa ja asiasta on keskusteltu Beckerin koululla toistuvasti, aluehallintovirasto arvioi, että Nislinin ja Kangasniemen kunnan opetustoimen olisi tullut puuttua asiaan jo varhaisessa vaiheessa”, todetaan päätöstekstissä.

Oppilaiden vanhemmat sanovat olleensa yhteydessä opettajaan, rehtoreihin, sivistys- ja hyvinvointijohtajaan ja kunnanjohtajaankin, mutta tilanne ei korjaantunut. Kukaan ei ottanut sitä vastuuta, joka hyvään johtamiseen olisi kuulunut.

Opettajan työ on vaativaa. Oppilaita on helppoja ja vaikeita, opetustilanteita on helppoja ja vaikeita. Opettajan pitäisi kuitenkin kasvatuksen ammattilaisena pystyä yhteistyössä oppilaiden vanhempien kanssa huolehtimaan siitä, että pienet ihmisen taimet pääsevät kasvamaan täyteen kukoistukseensa.

Tuossa tehtävässä onnistuakseen opettajat tarvitsevat tuekseen hyvän työyhteisön ja hyvän johtajan.

Ei johtajankaan rooli helppo ole. Kangasniemen opetustoimessa opettajien ja rehtoreiden rooleja on muutettu, tehtäviä yhdistelty ja sijaisuuksia niputettu tavalla, jossa perusajatuksena on ollut rahan säästäminen, ei tehtävien mahdollisimman hyvä hoitaminen. Ja kaiken muun lisäksi Mikko Nislinkin joutui käyttämään runsaasti aikaa kouluverkkoselvityksen tekemiseen. On inhimillistä ja ymmärrettävää, että liikojen töiden ja liikojen paineiden keskellä jotain jää tekemättä.

Nyt kun Kangasniemi on valitsemassa itselleen uutta kunnanjohtajaa, on ehkä paikallaan koko organisaatiossa keskittyä hyvään johtamiseen.

Mikään johtamisen asiantuntija en ole, mutta yhden neuvon voin antaa: Johtajan tärkeä tehtävä on varmistaa työntekijöiden onnistuminen. Paras tapa tehdä se, on kuunnella ja ymmärtää mitä työntekijät työssään tarvitsevat.

Kommentoi