Mielipidekirjoitus: Ruoka on merkittävässä roolissa Etelä-Savon elinkeinotoiminnassa

Ruoka-alan liikevaihto oli Etelä-Savossa vuonna 2018 lähes miljardi euroa, mikä on 17,4 prosenttia kaikkien eteläsavolaisten yritysten liikevaihdosta. Toimipaikoista yli viidennes

KNKL

Ruoka-alan liikevaihto oli Etelä-Savossa vuonna 2018 lähes miljardi euroa, mikä on 17,4 prosenttia kaikkien eteläsavolaisten yritysten liikevaihdosta. Toimipaikoista yli viidennes on ruoka-alalla. Ruoka on yksi Etelä-Savon maakuntastrategian kärkiteemoista metsän ja veden ohella, joten ruoka-ala ja sen merkitys alueemme elinvoimaisuudelle tunnetaan ja tunnustetaan, ja sen kehittämistä edelleen tarvitaan.

Juuri valmistuneen Etelä-Savon ruoka-alan kehittämisohjelman 2021–2027 visiona on ”Vastuullinen, menestyvä ja muutosjoustava Etelä-Savon ruoka-ala”. Ohjelman laadintaan osallistui laaja joukko alueemme ruoka-alan kehittäjiä ja yrittäjiä, joiden kanssa työstettiin yhdessä kehittämisteemat ja toimenpiteet, joita tarvitaan tulevina vuosina ruoka-alan eteenpäin viemiseksi. Ruoka-ala on hyvin laaja-alainen ulottuen pellosta ja luonnosta kuluttajan lautaselle saakka. Uudessa ohjelmassa kehittämistoimet tiivistettiin viiteen teemaan ja lyhyen ja pitkän aikavälin kehittämistoimenpiteisiin.

Alan osaamisen kehittämisessä keskeiset kehittämistoimenpiteet liittyvät koulutukseen, työvoiman saatavuuden turvaamiseen ja TKI-toimintaan. Ruokaviestinnällä ja ruokakasvatuksella lisätään ruoantuotannon arvostusta ja tietämystä, ymmärrystä ruoantuotannosta ja sen kestävyydestä sekä ruoka-alan aluetaloudellisesta vaikutuksesta.

Etelä-Savon vahvuuksia ovat puhdas maaperä, luonto ja vesistöt. Ne mahdollistavat lisäarvoa luovan ympäristön, johon perustuen voidaan kehittää mm. ruokamatkailua, luomukeruutuote- ja keruutuotetoimintaa sekä sisävesikalojen ammattikalastusta ja jatkojalostusta.

Maatalouden voimakas rakennemuutos, ilmastonmuutos ja ennakoimattomat uhat haastavat eteläsavolaista ruoka-alaa kehittymään teknologioita ja yhteistyötä hyödyntäväksi, muutoksiin joustavasti reagoivaksi kokonaisuudeksi. Myös uusia toimintamalleja tarvitaan liiketoiminnan kasvun ja kansainvälistymisen edistämiseksi. Monipaikkaiset uudet eteläsavolaiset toivotetaan tervetulleiksi ruoka-alan yhteistyöverkostoihin.

Ohjelman toteuttaminen edellyttää ruoka-alan toimijoiden laajaa yhteistyötä ja resursseja, joita toivottavasti maakunnastamme löytyy.

Taina Harmoinen

Projektipäällikkö, Kaakkois-Suomen ammattikorkeakoulu

Pirjo Kivijärvi

Tutkija, Luonnonvarakeskus

Marjo Särkkä-Tirkkonen

Erikoissuunnittelija, Helsingin yliopiston Ruralia-instituutti

Kommentoi