0

Jätekeräilijästä on tullut ympäristöyrittäjä

Kolme vuosikymmentä sitten otetussa lehtikuvassa neljä miestä poseeraa jäteauton edessä. Hymy on kaikilla herkässä. Vilho Reinikainen on juuri myynyt jätehuoltoyrityksensä Ilkka Sieväselle, Pekka Tullalle ja Matti Tullalle.
–Vilho Reinikainen oli perustanut jätekuljetusyhtiönsä vuonna 1974. Liiketoiminta siirtyi meille 1.10.1990. Tuosta kuvasta on nyt melkolailla tasan kolmekymmentä vuotta. Näinä vuosina moni asia on muuttunut, toteaa Matti Tulla.
Vuosien saatossa yrittäjäjoukko on harventunut. Ensin firman nimi oli Jätekuljetus Sievänen & Tulla Ky. Sitten Ilkka Sievänen jäi yrityksestä pois ja toimintaa jatkoivat Pekka ja Matti Tulla ja nimeksi muutettiin Jätekuljetus Tulla Ky. Sitten nimi vielä lyheni muotoon Tulla Ky. Tuorein muutos yhtiön omistajapohjaan tuli viime keväänä. Pekka Tulla jättäytyi jätehommista sivuun ja Tulla Ky siirtyi kokonaan Matti Tullan harteille.
Nyt yrityskokonaisuudessa on kaksi osaa. Matti Tullan kokonaan omistama Tulla Ky, joka kerää ja kuljettaa jätteet. Toinen osa on Kangasniemen Jätehuolto Oy, joka huolehtii jätteiden vastaanotosta, käsittelystä, lajittelusta ja eteenpäintoimituksista. Jätehuolto Oy:stä 70 prosenttia on Matti Tullan omistuksessa.

Mullistuksen on kolmessa vuosikymmenessä kokenut myös yrityksen tontti Lapaskankaalla. Alunperin käytössä oli puolen hehtaarin tontti ja yksi hallirakennus. Nyt tontilla on pinta-alaa reilut kolme hehtaaria. Halleja käytössä on neljä. Yhteensä niissä on neliöitä yli 2000.
–Katon alla olevat tilat ovat vuosien mittaan kymmenkertaistuneet, sanoo Tulla.
Parhaillaan käynnissä on suuren jätehallin laajennus. Uutta hallitilaa syntyy 760 neliötä. Tullan mukaan uuden tilan lisäksi tärkeätä on, että halliin saadaan asennetuksi uusi paalain.
–Pahveja ja muoveja kuljetetaan täältä Lapaskankaalta paljon uusiokäsittelyyn. Paalaimen ansiosta saamme pakatuksi kuormat paljon tiiviimpään tilaan. Tiiviimmällä pakkaamisella säästämme ympäristöä. Kuljetuksissa syntyy vähemmän hiilipäästöjä, kun saamme yhdessä kuormassa kulkemaan enemmän tavaraa.
Vuosien mittaan melkoisesti on kehittynyt myös yrityksen kuljetuskalusto. Reinikaiselta siirtyi uusille yrittäjille kaksi kaksiakselista kuormuria. Ensimmäinen yrityksen uusi ajopeli oli vuonna 1991 hankittu Mosse-avolava, joka edelleen löytyy yhden varastohallin nurkasta. Ajokalustoa on nyt käytössä kahdeksan autoa, joista tuorein on toissa vuonna hankittu moderni pakkari, jonka eri osastoihin voidaan kerätä samalla kierroksella useita jätejakeita. Lisäksi Lapaskankaalla on konevahvuudessa kaksi pyöräkuormaajaa ja yksi kaivinkone.

Suurin mullistus on kuitenkin kohdannut koko jätealan toimintaa. 1990-luvun alussa oli Joutsantien varressa kunnan kaatopaikka, jonne ajettiin kaikki sekajäte.
–Jäteaseman hoitaja oli kunnan palkkalistoilla. Kaatopaikalla ei ollut puomeja eikä jätteenkäsittelymaksuja. Kukin sai viedä sinne mitä tahansa ja milloin tahansa, muistelee Tulla.
–Sitten tuli puomi ja jätteenkäsittelymaksu. Keräyspahvia ja -paperia otettiin talteen, mutta sekajätteen ohella muista jakeista ei puhuttu vielä mitään.
–Kolmessa vuosikymmenessä on tultu kohtuullisen pitkälle. Jäteyhtiöstä on tullut ympäristöyritys, logistiikkakeskus ja materiaalien kierrätyskeskus. Nyt syntypaikkalajittelu ja materiaalien hyötykäyttö on arkipäivää. Kaikki mahdollinen otetaan talteen ja kierrätetään. Kaatopaikan penkkaan päätyy enää vähän asbestia Jyväskylään ja jätteiden poltosta syntyvää tuhkaa jätevoimaloiden kaatopaikoille, kertoo Tulla.
Kangasniemen jätteistä energiahyötykäyttöön päätyy 45,1 prosenttia ja materiaalihyötykäyttöön 54,5 prosenttia. Kaatopaikan penkkaan päätyy jätteestä vain 0,4 prosenttia.
–Meillä ollaan nyt jo niissä lukemissa, joissa valtakunnallisen tavoitteen mukaan pitäisi olla vuoteen 2030 mennessä, kehuu Tulla.

Vuodesta 2018 lähtien Tulla Ky on kerännyt kirkonkylän taajaman alueelta myös muovit. Keräilyssä ovat mukana taloyhtiöt ja myös monet omakotitalot ja yritykset.
–Kun energiajakeen keräily lopetettiin ja siirryttiin erikseen muovien, kartonkien ja paperin keräykseen, jätevoimalaan poltettavaksi menevän tavaran määrä yllättäen vähentyi. Ihmiset kiinnittävät enemmän huomiota lajitteluun eikä sekajätteen astioiden määriä ja tyhjennysvälejä ole tarvinnut juurikaan lisätä muutoksen jälkeen.
–Nyt kun muovien keräyksestä on saatu kirkonkylän osalta hyviä kokemuksia, olen pohtinut, että kuluttajapakkausten keräys voitaisiin ulottaa myös aluekeräyspisteisiin. Toiminnan laajentaminen vaatii kuitenkin hyvää yhteistyötä. On kaksi vaatimusta: keräyspisteiden ohjeita pitää lukea ja niitä pitää noudattaa.
–Meillä ei edelleenkään ole mitään tekemistä matkahuollon tontilla olevan Rinki Oy:n pakkausjätteiden keräyspisteen kanssa enkä kommentoi sitä sen enempää. He vastaavat itse tekemisistään ja tekemättä jättämisistään.

Jos kolmeen vuosikymmeneen mahtuu muutoksia, on niitä myös edessä. Jätelaki on uusiutumassa. Ympäristöministeriön lakiluonnos on parhaillaan lausuntokierroksella.
–Näin yrittäjän silmin näyttää siltä, että ministeri Krista Mikkosen tavoitteena on saada yksityiset yrittäjät pois alalta ja saada koko Suomeen pakolliseksi kuntien järjestämä jätekuljetus, sanoo Tulla, joka toimii SKAL Ympäristöyritykset ry:n puheenjohtajana ja SKAL:n hallituksessa.
Tällä hetkellä maan kunnista noin puolet on kunnallisessa ja toinen puoli sopimusperusteisessa jätekuljetuksessa.
–Mielestäni on tärkeää, että jatkossakin kunnilla säilyy päätösvalta asiassa. Kunta voi ottaa jätekeräilyn haltuunsa, jos yksityinen hoitaa hommansa huonosti. Sitä en hyväksy, että lakisääteisesti päätetään, että yksityiset yritykset eivät saa toimia alalla.
–Todellinen päävaikutin lakimuutosta ajavilla on raha. Nykyisin toimivat laajat kuntayhtiöt haluavat kanavoida rahat ja työpaikat itselleen. Meidän tapauksessa rahat ja työpaikat siirtyisivät Mikkeliin tai Jyväskylään ja lisäksi kaupunkimatkailu aiheuttaisi jätteenkeräilyyn runsaasti ylimääräistä ajoa, mikä kasvattaisi oleellisesti toiminnan ympäristökuormaa.

Nöyrin mielin kiitän tähänastisista vuosista asiakkaita, työntekijöitä, virkamiehiä, päätöksentekijöitä ja kaikkia kanssakulkijoita. Ilman teitä tämä ei olisi mahdollista, kiittelee Tulla.
Kolmen vuosikymmenen täyttymistä oli tarkoitus juhlia nyt syksyllä pitämällä Lapaskankaan jäteasemalla avoimet ovet kahvi ja lettutarjoiluineen. Koronan vuoksi tapahtuma jää nyt kuitenkin pitämättä.
–Sen sijaan kolmenkymmenen vuoden yrittäjyyden kunniaksi lahjoitamme 3000 euroa paikalliseen hyväntekeväisyyteen, sanoo Tulla.

Kommentoi

Sähköpostiosoitettasi ei julkaista.