0

Kolumni: Haluammeko varmasti näin paljon teknologiaa?

Bioteknologia, viihdeteknologia ja nanoteknologia ovat kehittyneet viime vuosina huimalla vauhdilla, ja jotkut ovat epäilleet, että koko ihminen voi tulla tulevaisuudessa tarpeettomaksi, koska koneet voidaan ohjelmoida suorittamaan suurimman osan töistä, jotka ihmiset ovat tehneet tähän mennessä. Luddiitit olivat teollisen vallankumouksen aikaan Britanniassa toimineita tyyppejä, jotka tulivat tunnetuksi koneiden rikkojina. Sen lisäksi tuohon joukkoon kuului henkisesti myös äskettäin edesmennyt Pentti Linkola. Kuitenkin jo Oswald Spengler kirjoitti noin sata vuotta sitten siitä, miten välineelliseen järkeen mieltynyt ihminen edistää teknologian kehittymisellä omaa loppuaan maapallolla. Myös Georg Henrik von Wright esitti skeptisiä huomioita välineellisen järjen korostumisesta ja teknologian ylikehittymisestä.
Esimerkiksi kaupan kassat tullaan tulevaisuudessa korvaamaan maksuautomaateilla, mitä kehitystä Suomessa on jo tapahtunut. Mielestäni on hyväksi, jos työtoimet, jotka eivät vaadi suurta työpanosta voidaan korvata koneella, koska tuossa tapauksessa suojellaan noissa toimissa toimivien ihmisten oikeuksia sillä, että he voivat esimerkiksi pyrkiä kouluttautumaan uudestaan korkeampaa työpanosta vaativiin ammatteihin. Mielestäni koko yhteiskunnan voisi perustaa jonkinlaisiin freelancer-asiantuntijoihin, jolloin myös perustulon käyttöön ottaminen palvelisi tällaista kokonaisuutta.
Kuitenkaan koneet eivät voi korvata tiettyjä leimallisesti ja tyypillisesti ihmiselle kuuluvia piirteitä kuten omatuntoa ja eettisyyttä, toiseuden havaitsemista. Emmanuel Levinas kirjoitti etiikassaan, että toisen ihmisen kasvojen näkeminen tuo ihmiselle hänen inhimillisyytensä ja silloin ihminen tajuaa sen, että hän on vastuussa ei vain tästä ihmisestä vaan kaikesta maailmassa tapahtuvasta pahasta. Tämä että teknologia tuo tietynlaisen muurin ihmisten väliin on juuri ehkäisemässä sitä, että ihmiset voisivat huomata toistensa kasvot. Tällä voi olla monia traagisia seuraamuksia.
Nuoret ihmiset eivät nykyään tee muuta kuin näpyttävät älypuhelimiaan ja tietokoneitaan, ja se on itse asiassa lisännyt suomalaisen yhteiskunnan sisällä epäsosiaalista käyttäytymistä, mikä on tietysti ollut suomalaisille luonteenomaista jo ennen älypuhelimia. Tämä monien varoittelema teknologinen mullistus on laitettu alkamaan Suomessa jo kouluissa meistä nuorimpien ihmisten joukossa. Minun aikanani ylioppilaskirjoituksissa vastattiin käsin paperille.
Sopivan algoritmin muodostaminen ja sen tarkka hyödyntäminen tulee tulevaisuudessa korvaamaan mekaaniset ammatit teknologialla ja keinoälyllä. Kuitenkin aloilla, joissa vaaditaan inhimillisyyttä ja ihmisyyttä, ei voida olla valmiita siirtämään töitä koneille. En voi esimerkiksi uskoa, että esimerkiksi filosofian professori voisi olla kone. Kuitenkin monesti esimerkiksi kielten opetusta voisi luulla sopivaksi siihen, että kone neuvoisi kieliopin ja tarkastaisi sanakokeet ja virkkeiden oikeat muodot, vaikka tietysti tietyt tekstinkäsittelyohjelmat hoitavat saman homman nykyään jo varsin automaattisesti.