0

Pääkirjoitus: Kaivokset ja puhdas luonto eivät sovi yhteen

Malminetsintäyhtiö Finnaust Mining Finland Oy on hakenut ja saanut Turvallisuus- ja kemikaalivirastolta luvan malminetsintävaraukseen. Varauksen turvin yhtiöllä on etuoikeus varsinaisen malminetsintäluvan hakemiseen. Jos yhtiö myöhemmin hakee ja saa etsintäluvan, se voi etsiä malmiesiintymiä laajoilta alueilta Kangasniemeltä, Joutsasta ja Mikkelistä.

Yhtiön lupaprosessi on huolestuttanut ja puhuttanut ihmisiä laajasti kesän aikana. Kangasniemi on tunnettu puhtaasta Puulastaan ja kauniista luonnostaan, joten malminetsintä ja mahdollinen kaivostoiminta koetaan vakavana uhkana.
Maanantaina huolestuneiden joukkoon ilmoittautui myös kunnanhallitus, joka osaltaan hyväksyi kunnan lausunnon Finnaust Miningin luvista. Lausunnossa Kangasniemi suhtautuu kielteisesti mahdolliseen kaivostoimintaan ja epäilee sen myötä tulevan ympäristöriskejä.
”Kangasniemen vahvuuksia on puhdas luonto ja sen ympärille rakentuvat virkistys- ja harrastusmahdollisuudet. Kunnan keskeisiä elinvoimatekijöitä ovat luontoarvot ja vapaa-ajanasuntojen suuri määrä. Luontoarvoja ja kaivostoimintaa on vaikea sovittaa yhteen”, todetaan kriittisessä lausunnossa.

Kuntalaisten, kesäasukkaiden ja kunnan huoli on aiheellinen. Kaivostoiminnan Suomen maaperään jättämät jäljet ovat pahoja. Usein käy niin, että kaivostoiminta jää lyhytaikaiseksi, mutta sen aiheuttamat ongelmat luonnolle ja vesistöille muodostuvat pitkäaikaisiksi. Siksi onkin paikallaan, että ympäristöhuoli tuodaan esiin selkeästi jo nyt, vaikka malminetsintälupa ja -varaus eivät vielä tarkoitakaan kaivostoiminnan aloittamista.

2 kommenttia aiheesta “Pääkirjoitus: Kaivokset ja puhdas luonto eivät sovi yhteen

  • 11.9.2020 at 10:05
    Permalink

    Mistäpä ne tuhansien mökkiläisten rakennusten raaka-aineet ovat peräisin? Raudoitukset rautakaupasta? Mikä olisi oikea paikka kaivokselle? Ei Suomessa, mutta on ihan ok, että se sijaitsisi vaikkapa Aasiassa tai Afrikassa tuhoten sademetsiä ja paikallisten asukkaiden kotialueita, koska ympäristölainsäädäntöä ei ole tai siitä ei korruption vuoksi välitetä? Samalla raaka-aineita tuotaisiin ulkomailta veronmaksajien rahoilla ja ilmastoa saastuttaen. Entä jos pandemiat jatkuvat ja raaka-aineiden tuonti kallistuu tai niitä ei haluta enää toimittaa?
    Kaivosteollisuus tuottaa myös lannoitteita ruuantuotantoon ja viljelyyn. Ihmisten vaatteisiinkin niitä louhitaan tai pumpataan öljyn muodossa lukematon määrä.
    Luonto on ehdottomasti tärkeä, pitää vain muistaa, että se on aivan yhtä tärkeä niillä kaukana asuville asukkaille kuin meillekin. Suomessa tehdään jo kattavaa Talvivaaran oppityötä ja on perustettu erilaisia kestävän kaivostoiminnan ja malminetsinnän toimia ja yhteistyöverkostoja. Nykyiset ja tulevat kaivokset eivät ole kuten edeltäjänsä, jolloin ne saivat luvat nykyistä edeltävän kaivoslain aikaan liian vähäisin vakuuksin. Moni aikana, jolloin myöskään ympäristölainsäädäntö ei ollut niin kehittynyttä. Tuskin mikään teollisuus olisi pystyssä ilman kehitystä näissä asioissa jos muistellaan kuinka aikoinaan UPM tuhosi jokivesiä mm. Keski-Suomessa tai sellutehdas jätti jälkeensä myrkkyaltaan Kemijärvellä. Matkailukin kuluttaa ilmastoa ja luontoa jo siinä määrin, että rajoituksia on pitänyt tehdä ympäri maailmaa. Vai voiko hiihtokeskuksien vuoksi myllätyistä tuntureista ja turisteille rakennetuista moottorikelkkareiteistä puhua luonnonmukaisina, etenkin kun pienten paikkojen jätevesien puhdistuskaan ei tahdo pysyä kasvavien turistimäärien tahdissa?

  • 14.9.2020 at 21:02
    Permalink

    Jos kaivos tulee Emäpajun, Kotajärven tai Malloksen rantaan pilaantuu Puula, ja samalla Kangasniemen juomaveden otto. Kangasniemen yläpuolisiin vesialueisiin ei saa tehdä kaivosta, ettei juomavesi ja koko kunnan elinkelpoisuus vaarannu. Sulfaatti-raskasmetallivedestä ei juomakelpoista saa.

    THL kertoo kuinka lähivesistöille käy, jos kaivos tulee Salmenkylään:
    https://thl.fi/fi/web/ymparistoterveys/vesi/kaivokset-vesistojen-kuormittajana

Comments are closed.