0

Kolumni: Muutto maalle kiinnostaa

Muutto maalle kiinnostaa suomalaisia entistä enemmän. Kevään koronapoikkeustila ja lisääntyneet etätyömahdollisuudet ovat osaltaan lisänneet intoa muuttoon.
Maaseudun Tulevaisuus uutisoi aiemmin keväällä tutkimuksestaan, jonka mukaan lähes 900 000 suomalaista haaveilee maallemuutosta. Kovimmat muuttohalut on työikäisillä suomalaisilla, joista viidesosa suunnittelee vakavissaan muuttavansa maalle. Yrittäjistä noin kolmannes tuntee vetoa maaseudulle.
Samaa viestiä kertoo Arctic Smart Village Oy:n teettämä tuore tutkimus. Kaksi kolmasosaa kyselyyn vastanneista on harkinnut muuttoa maalle. Suurinta kiinnostus on 35–44-vuotiaissa ja 40.000–80.000 euroa vuodessa ansaitsevissa ryhmissä.
Vastaajat kertovat haluavansa asuinympäristöltään rauhallisuutta, luonnonläheisyyttä ja turvallisuutta. Myös lähikauppa ja peruskoulu pitää paikkakunnalta löytyä.

Kangasniemellä on 3800 kesämökkiä ja paljon kesäasukkaita. Monissa kunnan suunnitelmissa onkin toiveet asetettu aktiivisten mökkiläisten varaan. Heidät halutaan mukaan mökkikuntansa kehittämiseen ja samalla kainosti toivotaan, että eläkepäivien koittaessa aktiivisista mökkiläisistä voisi tulla aktiivisia vakituisia asukkaita.
Toivottavasti Kangasniemi saa toivomiaan eläköityneitä muuttajia. Tutkimuksen mukaan eläkeläisistä vain vähän yli kymmenen prosenttia suunnittelee muuttavansa maalle.
No. Prosentit ovat suhteellisia. Kangasniemen väkiluvussa pienempikin muuttajajoukko näkyy.

Onneksi meillä on muuttajien joukossa myös edustavia mannekiineja, jotka ovat valtakunnallisissa medioissa päässeet kertomaan tarinaansa ja kehumaan Kangasniemeä. Maisa Juntunen ja Tuomas Laitinen olivat esillä Aarre- aikakauslehden toukokuun numerossa.Pariskunta kertoi, kuinka helsinkiläisestä, akateemisesta pariskunnasta tuli Ollinahon maitotilan yrittäjiä.
Oivallisesti Kangasniemeä mainosti myös Annemari Syrjäläinen Iltalehden sivuilla viime viikolla. Jutussa hän kertoo kuinka 21-vuotiaasta Helsingin kantakaupungin asukkaasta tuli kangasniemeläinen.
–Helsingissä asuminen tuntui masentavalta ja ahdistavalta. Kun muutin maalle, tuntui siltä, että olen vihdoin kotona, sanoo Syrjäläinen haastattelussa.
Aika kestävällä pohjalla tuo muuttopäätös oli. Nyt siitä on jo viitisen vuotta ja edelleen Syrjäläinen viihtyy Kangasniemellä.

Kangasniemellä on nyt tuhannen taalan paikka. Ihmiset haluvavat muuttaa maalle. Ja mehän olemme täällä maalla. Meillä on myös loistavia mainoskasvoja, jotka tarinoillaan kertovat positiivista viestiä.
Jotenkin kuitenkin vaikuttaa, että Kangasniemellä on asukkaiden houkuttelussa sama taktiikka kuin entisellä poikamiehellä naistentansseissa: yrittää näytellä vaikeasti tavoiteltavaa. Tuossa taktiikassa on vaarana, että jääpi kokonaan ilman.
Nyt kun markkinat ovat suotuisat, kannattaisi panostaa markkinointiin ja kunnan kehittämiseen. Elikkäs kammata tukka, pistää kulmahousut jalkaan ja lähteä rohkeasti humpalle.

Kommentoi

Sähköpostiosoitettasi ei julkaista.