0

Kolumni: Erilainen kevät

Viime perjantaiaamuna räpyttelin vielä rähmää silmistä, kun KaPan hallituksen jäsenten Whatsapp-ryhmään alkoi kilahdella viestejä. Osa lajiliitoista oli jo torstai-iltana tehnyt päätöksen keskeyttää kausi välittömästi, mikä tarkoitti käytännössä kaikkien kilpailujen ja harjoitustapahtumien perumista. Meillä oli näin ollen edessämme ainutlaatuinen päätös koko seuran historiassa, ja sen myös teimme ja seisautimme seuran kaiken toiminnan siitä hetkestä alkaen toukokuun loppuun saakka. Päätös oli raskas, mutta samalla myös ainoa oikea. Halusimme seurana ehdottomasti olla mukana turvaamassa urheilijoidemme ja heidän lähipiirinsä terveyttä sekä osaltamme pyrkiä hillitsemään koronaviruksen leviämistä.
Perjantaina olo oli epätodellinen: kaikki oli ohi yhdessä hetkessä. Arkeen syntyi ammottava musta aukko höystettynä valtavalla pettymyksen tunteella, enkä usko olevani ajatusteni kanssa yksin. Kevättalvi on talviurheilussa tärkeää aikaa, koska silloin pelataan tärkeimmät pelit ja turnaukset ja ratkotaan eri lajien parhaimmisto. Koko kausi on harjoiteltu ja panostettu kovasti, tekeminen on viritetty huippuunsa ja jännitys kutkuttelee vatsan pohjassa ratkaisevien hetkien lähestyessä.
Nyt iltaisin ei ole enää kiire minnekään, kun ei ole harjoituksia, muuta ohjaustoimintaa, kuskaamista, varustehässäkkää tai palavereita. Viikonloput on nyt tiukasti varattu toimintaan, johon tarvitaan vain vähän väkeä, kodin ikuisuusprojekteille ja metsässä hortoilemiseen.
Tietenkään urheilu, harrastustoiminta tai sen jatkuminen eivät ole tärkeimpiä asioita silloin, kun on kansanterveys kyseessä – sen nyt tajuaa jokainen ja siksi kolmas sektori purkikin toimintojaan ennätysvauhdilla. Tilanteen aiheuttaman uhkakuvaan suhteutettuna vapaa-ajanviettotapojen kaventuminen on melko pieni asia – olkoonkin, että kyseessä on merkittävä osa monen arkea ja elämäntapaa. Toki samassa yhteydessä puhutaan myös taloudellisista menetyksistä, joiden määrä luonnollisesti vaihtelee yhteisön koosta ja vaikuttavuudesta riippuen , yritysten näkymistä nyt puhumattakaan.
Maanantaina Suomen hallitus päätti mittavista toimenpiteistä viruksen leviämisen hillitsemiseksi muun muassa sulkemalla koulut ja asettamalla kokoontumisrajoituksia. Poikkeukselliset olosuhteet asettavat perheet aivan uudenlaisten haasteiden eteen, ja keväästä on tulossa pitkä. Toistensa seuraan tottuneet lapset ja nuoret joutuvat nyt keksimään vapaa-ajalleen muuta puuhaa kuin yhdessä hengailemisen. Opiskelusta täytyy pitää huolta, mutta vastapainoakin on oltava. Urheilun parissa varttuneille on selvää, miten heidän toivotaan harjoittelevan, vaikka yhteisiä kokoontumisia ei voidakaan nyt järjestää. Tieto ja osaaminen ovat olemassa, mutta toteuttaminen jää omalle vastuulle ryhmän välittömän tuen ja tsempin puuttuessa. Yksin lenkkeileminen musiikkia kuunnellen on hyvä vaihtoehto, ja esimerkiksi lihaskuntotreeni onnistuu missä vaan. Nyt tarvitaan tahtoa, mielikuvitusta ja ehkä myös virtuaalista vertaistukea. Valmentajat antavat lisäksi varmasti suojateilleen vielä tarkempia ohjeita kevään edetessä. Kun arkemme palaa joskus uomiinsa, olemme valmiita. Siihen asti pidetään huolta itsestämme ja toisistamme noudattamalla annettuja ohjeita ja määräyksiä mahdollisimman hyvin ja yritetään pysyä positiivisina ja rauhallisina kaikesta huolimatta.

Kommentoi

Sähköpostiosoitettasi ei julkaista.