0

Pääkirjoitus: Seurakuntakeskuksesta kannattaa luopua

Kirkon remontti valmistuu hyvää vauhtia ja remontoitu temppeli päästään vihkimään käyttöönsä maaliskuussa. Siinä riittää juhlan aihetta seurakuntalaisille, jotka ovat olleet kotikirkostaan evakossa jo runsaat puoli vuotta.
Ilon lisäksi kevät tuo myös luopumisen tuskaa. Vuonna 1969 rakennettu seurakuntakeskus poistuu käytöstä. Vaikka rakennus on jo pitkään kärsinyt sisäilmaongelmista, liittyy siihen runsaasti muistoja ja tunnesiteitä, jotka tekevät luopumisen vaikeaksi.
Seurakuntakeskusta laajennettiin ja remontoitiin 2000-luvun alussa. Lisäksi viimeisten 20 vuoden aikana rakennusta on korjattu reilulla puolella miljoonalla. Isosta rahasummasta ja hyvistä yrityksistä huolimatta sisäilmaongelmia ei ole saatu kuriin. Päiväkerhotila on ollut poissa käytöstä jo pitkään ja nyt kirkkoneuvosto päätti, että toukokuun loppuun mennessä päättyy kokonaan myös ylä- ja alasalin käyttö.

Seurakuntakeskuksen varalle on pitkään ollut puheissa vaihtoehtoisia suunnitelmia. On kaavailtu uuden rakentamista. Esillä on ollut myös vanhan remontointi. Suunnitelmia ja tarjouksiakin remontista on saatu. Puolen miljoonan remontti ei kuitenkaan ole saanut laajaa kannatusta, koska mitään varmuutta ei ole siitä, että remontilla saataisiin pahat sisäilmaongelmat asettumaan.

Uusia tiloja seurakunta etsii naapurista, kunnantalolta. Noin 4000 euron kuukausivuokralla tarjolla on käyttöön toimistotiloja ja varastotiloja sekä käyttöoikeus Kangasniemi-saliin, kunnantalon aulaan, johtokeskukseen, takkatupaan ja kunnanhallituksen huoneeseen.
Sekä kunnan että seurakunnan talous on ahtaalla. Siksipä tilojen yhteiskäyttö on tässä vaiheessa erinomainen ratkaisu. Seurakuntakeskukseen liittyy paljon arvokkaita muistoja ja tunteita. Muistot eivät mihinkään katoa, vaikka pilalle menneet seinät nyt poistuvatkin käytöstä.