0

Pääkirjoitus: Synkistelyyn ei aihetta

Kunnanvaltuusto saa ensi maanantaina eteensä erittäin niukan budjettiesityksen. Essoten kulut eivät ole vuosiin pysyneet aisoissa. Ensi vuoden ennuste on, että tämän vuoden alkuperäiseen budjettilukemaan verrattuna Essotelle menevät sote-menot kasvavat 9,3 prosenttia. Kaikkiaan 42,5 miljoonan budjetista Essote haukkaa miljoonia peräti 25.
Kunnan omassa päätäntävallassa olevat menot on budjetissa karsittu minimiin. Vaikka palkat kasvavat yli kolme prosenttia, näyttää kunnan omien menojen kasvuprosentti nollaa. Talouspäällikkö Mirja Ursin totesikin lehdistötilaisuudessa olevansa huolissaan miiten ensi vuodesta selvitään näin niukoilla lukemilla?
Kunnanvaltuustolla on edessään hankala pohdinta. Talous on saatava tasapainoon, mutta tarjolla olevat leikkaukset puraisevat kipeästi. Valitavana onkin vain huonoja vaihtoehtoja. Jos Äkryn ja Otto Mannisen koulut lakkautetaan, vahingoitetaan kylien tulevaisuutta ja kunnan lapsiystävällistä imagoa. Jos taas ei lakkauteta, vaikeutetaan tarpeellisia säästötalkoita, joissa pienistä puroista yritetään saada aikaan puolen miljoonan säästöt.
Kuntatalouden tiukkuudesta huolimatta Kangasniemellä ei ole aihetta synkistelyyn. Yrityksillä menee hyvin. Lapaskankaallakin on parhaillaan menossa merkittäviä laajennus- ja investointihankkeita. Rotomon on investoinut laitteisiin, kasvaa vahvasti ja rekrytoi 11 uutta työntekijää. Puulan Hirsitalo Oy rakentaa mittavaa, miljoonan euron kokoonpanohallia. Näkymät ovat jopa erinomaiset.
Ainoa ongelma onkin kunnan talous. Ja jos tarkkoja ollaan kunnankin talous on kunnossa. Ne kulut, joihin kunta voi itse vaikuttaa ovat hyvin hanskassa. Kangasniemen ydinongelma onkin Essote, jonka kulut rönsyilevät miljoonatolkulla joka vuosi. Toivottavasti se hallituksen lupailema iso sote-uudistus saadaan aikaan mahdollisimman nopeasti.

2 kommenttia aiheesta “Pääkirjoitus: Synkistelyyn ei aihetta

  • 12.12.2019 at 10:52
    Permalink

    Yleisön osaston kirjoitus jonka Veikko Lahikainen kirjoitti, näin varmaan suurin osa kuntalaisista ajattelee. Ei kaikkia korkealla palkalla olevia viranhaltijoita tarvita, tehdään toisten kuntien kanssa yhteistyötä. Nyt kolmen prosentin voi myös olla säästämistä siinä ” pienessä” purossa!!!

  • 30.12.2019 at 18:43
    Permalink

    Ennen meillä oli kunnansihteeri, reilu 6000€ kuussa. Hänen päästyä eläkkeelle meille tuli talouspäällikkö (yli 4000€/kk) ja hallintopäällikkö ( yli 4000€/kk ). Samoin meillä on 2 rehtoria ja päälle vielä sivistys-ja hallintojohtaja ( vajaa 6000€ kk). Tähän voi vielä lisätä tuon kuuluisan Pieksämäen insinöörin joka saa reilun viiden tuhannen asukkaan kunnan tekniseksi johtajaksi törkeää lähes kuuden tuhannen euron kuukausipalkkaa. Kyllä sieltä löytyisi muitakin säästökohteita siis, muitakin kun syrjäkylien lapset!

Comments are closed.