0

Kolumni: Vauvapula puheenaiheena

Pula vauvoista on ollut alkuviikosta puheenaineena kaikkialla Suomessa. Myös urospuoliset henkilöt ovat nyt olleet puheissa mukana, vaikka he yleensä skippaavat vauvakeskustelut tyystin.
Tilastokeskuksen väestöennuste maalaa maan väestönkehityksestä synkeän kuvan. Jos syntyvyys pysyy nykyisellä tasolla, kääntyy väkiluku laskuun vuonna 2031. Ennusteen mukaan vuonna 2040 väkiluku kasvaa Manner-Suomessa vain Uudella maalla, ja sielläkin vain muuttovoiton ansiosta.

Kangasniemelläkin tulevaisuus näyttäytyy nyt synkempänä kuin vuonna 2015 tehdyssä ennusteessa. Viime vuonna lapsia syntyi 27 ja tänä vuonna jäädään senkin alle.
Tilastokeskuksen lukemien mukaan Kangasniemellä on nyt asukkaita 5370. Lapsia ja nuoria joukossa on 837, eläkeläisiä 2019 ja työikäisiä 2615. Uusia kangasniemeläisiä syntyy 26, väkeä kuolee 102. Vuonna 2025 väkiluku on 4984. Lapsia on 717, eläkeläisiä 2115 ja työikäisiä 2253. Vuoden 2035 lukemat ovat: asukkaita 4711, lapsia ja nuoria 597, eläkeläisiä 2213 ja työikäisiä 2002. Ennustekauden lopulla, vuonna 2040 Kangasniemellä on väkeä 4278, lapsia ja nuoria 480, eläkeläisiä 2088 ja työikäisiä 1811.
Kuolleisuus Kangasniemellä pysyy melko vakaana, vähän yli sadassa, mutta ennusteen mukaan syntyvyys jatkaa laskuaan. Nykyisistä lukemista tullaan alas niin, että vuonna 2027 uusien tulokkaiden määrä on alle 20.
Maakunnalliset lukemat näyttävät vielä karmeimmilta. Etelä-Savo on maakunnista se joka menettää väkeään eniten ja ikääntyy jyrkimmin. Väkiluku putoaa tämän vuoden 142 943:sta 133969:ään jo vuoteen 2025 mennessä. Vuonna 2040 eteläsavolaisia on ennusteen mukaan 116522, joista eläkeläisiä on melkein 45 000. Nyt maakunnassa syntyy 850 ja kuolee 2125 henkilöä. Vuonna 2040 lukemat ovat 679 ja 2163.

Kangasniemen osalta lukemat eivät kuitenkaan ole niin synkeät kuin ensisilmäyksellä näyttää. Meillä lukuja kääntää positiivisen puolelle muuttoliike, joka ennusteessa on jatkossakin selkeästi plussalla. Muuttovoitto on tekijä, joka luo pitäjälle mahdollisuuksia.
Myös toisenlainen muuttoliike voisi muuttaa Kangasniemen asemaa. Olisiko paikallaan siirtää Kangasniemi Keski-Suomen puolelle? Tästä ovat puhuneet poliitikot sekä Kangasniemellä että Keski-Suomen puolella. Liekö pelkkää vitsailua?

Etelä-Savon lukemat ovat maakunnista synkimmät. Väki vähenee eniten ja vanhenee jyrkimmin. Jos Etelä-Savon suunta ei muutu, tulee maakunnasta imagorasite niille kunnille, jotka muuten pärjäisivät kohtuullisesti.
Hajanaisessa Etelä-Savossakin Kangasniemi sijaitsee reunalla. Ja jos ajatukset laajemmasta savolais-karjalaisesta maakunnasta toteutuvat, me olemme entistäkin reunemmalla.
Ei muutto Keski-Suomeen Kangasniemeä varsinaisesti keskustaan veisi. Osana yhden ison kaupungin maakuntaa Kangasniemi olisi kuitenkin samassa kerhossa Laukaan, Äänekosken, Saarijärven, Keuruun ja Jämsän kanssa. Kaikki sijaitsevat Jyväskylästä noin 60 kilometrin ns. kasvuympyrän etäisyydellä.
Olisiko muutto uhka vai mahdollisuus?