0

Kolumni: Tuntematon Puula

Puulan sylissä lepäävä Hokan kylä ei lepää. Kyläyhdistyksen järjestämät tapahtumat keräävät yhteensä tuhansia osanottajia. Joukossa on pari tapahtumaa, jotka vievät ihmisiä maalta vesille aina Puulan isoille selkosille saakka. Siellä vesi on kirkasta, näkösyvyys moninkertainen latvavesiin verrattuna. Ilmakin tuntuu raikkaammalta kuin mantereella. Puulan Iltasoitto ja Suuri Puula Suunnistus ovat molemmat Upi Malisen ideoimia tapahtumia.
Puulan Iltasoitolla musiikista nautitaan ainutlaatuisissa konserttiolosuhteissa, keinuvissa aitioissa vetten päällä. Poikkeuksellinen on myös taiteilijoiden esiintymislava, kallioluoto keskellä ulappaa. Ei ihme, että esiintyjät ovat haltioissaan. Tilaisuuden päättyessä heillä ei ole kiire minnekään. Toisin kuin useimmilla kuulijoista, jotka polkaisevat hevosvoimat irti kyntämään vakoja usein jo tyyntyneeseen Puulan pintaan.
Suuri Puula Suunnistus kierrättää osanottajiaan vuoro vuosina eri puolille Puulaa. Idean isän mukaan näin on alkuperäinen tarkoituskin. Ihmiset on hyvä opettaa irtautumaan kotirannan kilometrin liekasta ja kokemaan Puulan monimuotoisuutta kauempanakin. Monet ovat asian ymmärtäneet ja tulevat vuosi toisensa jälkeen oppimaan uusia reittejä ja paikkoja. Matkailu avartaa, myös maakuntajärvellä.

Mielestäni on arvokasta, että Puulaa tehdään tunnetuksi eri tavoin. Useimmille Puula on kuitenkin tuntematon suurvesistö. Kauneudestaan, kirkkaista vesistään ja karuudestaan tunnettu, mutta silti melko tuntematon. Harva tietää myöhemmin kalastajana tunnetun Pentti Linkolan suorittamasta linnuston laskennasta Puulalla 1960-luvulla. Tämän päivän lintuharrastajilla puolestaan on hyvinkin tarkat tiedot Puulalla pesivistä lajeista. Timo Marjomäki Jyväskylän Yliopistosta on tehnyt muikkututkimusta 1980-luvulta lähtien. Puulasta ja sen merkityksestä ei ole liikaa kirjallisuutta. Perusteos on Aaro Hellaakosken väitöskirja vuodelta 1928 nimeltään Puulan järviryhmän kehityshistoria.
Kangasniemestä on tehty neljä osaa historian kirjoja. Niissä toki sivutaan myös Puulaa. Järvi on kuntaa tuhansia vuosia vanhempi. Se on omassa historiassaan monia eri vaiheita kokenut. Aiemmin Päijänteeseen laskenut, nykyään osa Mäntyharjun reittiä ja Kymijoen vesistöä. Etelä-Savon maakuntajärvestä ja sen merkityksestä riittäisi vielä paljon tutkittavaa ja monen eri tieteen alalta kirjoihin uutta merkittävää.

Jouko Häkkinen