0

Pääkirjoitus: Kuntatalous on tiukoilla

Kangasniemen kuntapäättäjiä taisi maanantaina hieman kirpaista hyväksyä kunnan ensimmäinen alijäämäinen tilinpäätös 12 vuoden ylijäämäisen vuoden jälkeen. Kuntapäättäjien ja meidän kuntalaisten tuskaa voi hieman lievittää se tosiasia, että Kangasniemen kunta ei ole yksin alijäämäisen tuloksensa kanssa. Viime vuodelta alijäämää kun joutui kirjauttamaan kaksi kolmasosaa Manner-Suomen kunnista.
Päättäjät mielellään vertaavat kuntataloutta kotitalouksiin. Joissakin suhteissa vertaus toimii, sillä ei kuntakaan voi olla kuin hullu mies Huittisista, joka syö enemmän kuin tienaa. Kuten eivät voi kotitaloudetkaan. Mutta eroja kuntatalouden ja kotitalouksien välillä sitten riittääkin. Esimerkiksi kun Kangasniemen kunta on tehnyt 12 aiempaa vuotta ylijäämäisiä tuloksia, ei se tarkoita että niistä kertynyt lähes 6 miljoonaa euroa olisi jossakin kunnan kassassa makaamassa odottamassa tarpeellista käyttöä. Kun kotitalouksissa tuloja pienemmät menot tuottavat säästöjä ja puskureita talouteen, kuntien taseissa ylijäämät ovat lähinnä kirjanpidollisia, eivät oikeita euroja ja vaihdannan välineitä.
Ylijäämät ovat kunnankin kohdalla eräässä mielessä tietynlainen puskuri, sillä valtiovalta on laittanut kunnille suitsia taloudenpitoon kriisikuntakriteereiden muodossa, joita valtuuston kokouksessakin jo väläyteltiin. Osa niistä koskee alijäämien kattamista. Esimerkiksi kunnan taseeseen kertynyt alijäämä tulee kattaa neljän vuoden kuluessa tilinpäätöksen vahvistamista seuraavan vuoden alusta lukien. Kriisikuntakriteeri on myös, jos kunnan konsernitaseeseen on kertynyt liikaa alijäämää.
Kangasniemen kunta ei täytä tällä hetkellä mitään kriisikuntakriteeriä, ja muistaa tulee, että pelkät ali- tai ylijäämät eivät anna kokonaiskuvaa minkään kunnan taloudesta.

Kangasniemen kunnan talous ei myöskään elä omassa kuplassaan, vaan siihen vaikuttavat omien toimien lisäksi muun muassa valtiovallan toimet ja globaalit suhdanteet.
Esimerkiksi Kangasniemen kunnan sote-menojen kurimus on osin seurausta kaatuneesta sote- ja maakuntauudistuksesta. Kun se kaatui, kaatuivat sote-investoinnit kuntien syliin ja kuntien lainataakka uhkaa kasvaa. Seurauksena myös on, että kuntien jo muutenkin vaikeasti ennakoitavissa oleva talous muuttui entistäkin vaikeammaksi ennustaa.
Odotukset kohdistuvat nyt Rinteen hallitukseen, jonka hallitusohjelmassa on kirjaus sote-uudistuksesta. Saavat vain sote-uudistuksen uudet vastuuministerit olla melkoisia fakiireja pystyäkseen puhaltamaan uutta intoa ja uskoa touhuun. Taitavat sen verran vereslihalla kunta- ja maakuntapäättäjät sekä viranhaltijat olla edellisen raastavan ja lähes tyhjiin valuneen sote-uudistuksen valmistelun jäljiltä.
Kunnan päätöksenteko vetää juhannukselta alkaen kesäksi henkeä, kun niin päättäjät kuin viranhaltijat siirtyvät lomakauteen. He ovat taatusti lomansa ansainneet. Hyvä onkin nyt ladata akkuja, sillä syksyn talousarviovalmistelu ei näillä näkymin ole mikään helppo harjoitus.
Oikein hyvää kesää niin kuntaväelle kuin kaikille muillekin!

Riikka Klemola
riikka.klemola@kangasniemenlehti.fi.