0

Pääkirjoitus: Onneksi on opisto

Puulan seutuopisto juhli viikonvaihteessa lukukautensa päätöstä ja samalla paikallisen opistotoiminnan 50-vuotisjuhlaa. Opetusministeriö myönsi Kangasniemelle oikeuden perustaa valtionapuun oikeutetun kansalaisopiston 6. helmikuuta 1969. Oman opiston virallisia avajaisia vietettiin saman vuoden syyskuussa.
Opintopiiriläisten mielissä opisto on edelleen oma, vaikka Kangasniemi liittyi vuonna 2005 silloiseen Joutsan, Leivonmäen ja Toivakan seutuopistoon. Vuonna 2008 Puulan seutuopistosta tuli kolmen kunnan opisto, kun Joutsa ja Leivonmäki yhdistyivät.

Juhlapuheen kevätjuhlassa pitänyt opistolautakunnan jäsen Marjatta Valkonen totesi, että kansalaisopisto on tiukasti ajan hermolla, vaikka vaaliikin monia perinteisiä työtapoja ja kyläperinteitä. Tulevana lukuvuonna opistossa alkaa opetusministeriön tuen turvin hanka, joka vahvistaa aikuisten digitaalisia perustietoja ja -taitoja. Perinteisten käsitöiden ja uusien tietojen rinnalla vahvasti ovat edelleen mukana musiikki, liikunta, taideaineet ja kielet.

Harrastajat sen käytännön kautta jo tietävätkin, mutta viime syksynä julkaistu tutkimus sen tieteellisestikin osoitti, että kansalaisopistossa opiskelulla on merkittäviä hyötyjä sekä yksilöille että yhteiskunnalle. Itä-Suomen yliopiston professori Jyri Mannisen tutkimuksessa todettiin, että kursseille osallistuminen tuottaa suurimmalle osalle vastaajista opittujen asioiden lisäksi merkittäviä laajempia hyötyjä, kuten hyvinvointia, itseluottamuksen kasvua, uutta arkeen tai työhön liittyvää osaamista ja uusia ystävyyssuhteita.
Tutkimuksen perusteella kansalaisopistolla on selvä yhteys kuntien hyvinvointitehtävään, sillä sekä yksilön että yhteisön elämänlaadun parantuminen vaikuttaa oleellisesti kunnan viihtyvyyteen.
Päättäjät tarkastelevat koulutuksen merkitystä helposti vain työelämän ja kilpailukyvyn näkökulmasta. Tiukan taloudellisessa katsannossa omaehtoisen opiskelun tuottamat hyödyt jäävät helposti havaitsematta. Mannisen tutkimus kuitenkin onnistui selvästi osoittamaan, että omaehtoinen opiskelu tuottaa myös taloudellisia vaikutuksia. Kansalaisopistojen ansiosta suomalaisten työn kilpailukyky ja tuottavuus kasvavat ja sote-kuluissa tulee säästöä, kun aktiiviset ihmiset pysyvät pitkään virkeinä ja toimeliaina. Onneksi meillä on oma opisto.

Kalevi Tiitinen
kalevi.tiitinen@kangasniemenlehti.fi