0

Pääkirjoitus: Lukutaito karttuu lukemalla

Suomi on lukutaidon kärkimaita. Lukutaidon kehitys on kuitenkin kääntynyt miinusmerkkiseksi. Nykyiset koululaiset ovat keskimäärin heikompia lukijoita kuin heidän omat vanhempansa omina kouluvuosinaan. Varsinkin poikien lukutaito on taantunut.
Selvitysten mukaan parhaiden lukijoiden määrä on Suomessa kansainvälisesti huippua, mutta samalla heikkojen lukijoiden osuus on merkittävästi kasvanut. Noin joka kymmenes suomalainen kuuluu heikkoihin lukijoihin, joille jatko-opinnot tai työhön sijoittuminen tuottavat vaikeuksia.

Lukemisen vähentymistä selittää paljolti se, että nykynuorilla on paljon vapaa-ajasta kilpailevia vaihtoehtoja. Aika kuluu kännykän ja netin parissa pelaillen, viestitellen ja videoita katsellen. Vikkelien videoiden ja vauhdikkaiden pelien rinnalla kirja voi vaikuttaa staattiselta ja vanhanaikaiselta.
Vanhempien kannattaa kuitenkin nähdä vaivaa ja houkutella lapsia lukemaan. Lukutaito on tärkeä perustaito, jonka varaan rakentuu yksilön menestys opinnoissa ja työelämässä. Kunnollinen lukutaito ja sanojen hallinta auttavat myös sosiaalisen elämän kiemuroissa.

Kalliolan koululla lukutaitoon kiinnitettiin tiistaina huomiota, kun kirjailija Maria Kuutti oli kirjastovirkailija Ulla Siiskosen kanssa eskarilaisten ja ekaluokkalaisten vieraana. Kaikki Kangasniemen kyläkoulun ja kirkonkylän alaluokat tavoittava kirjailijakierros on osa kirjaston satavuotisjuhlallisuuksia.
Lasten lukutaidosta huolissaan oleva Kuutti muistutti iltasatujen tärkeydestä: Satujen lukemiselle ei ole mitään yläikärajaa. Niitä voi lukea ihan hyvin kymmenvuotiaalle tai vaikka 14-vuotiaalle varhaisteinille. Iän myötä kirjat vaan vaihtuvat. Iltasaduista ja vanhempien kanssa vietetyistä lukuhetkistä lapset saavat myös hyvän lukemisen mallin, jonka aikoinaan siirtävät omille lapsilleen.

Vanhempien kannattaa tarkkailla myös omaa lukemistaan. Kirja kädessä näyttäytyvä aikuinen on lapsille hyvä roolimalli. Kännykän tai television ääreen liimautunut vanhempi taas antaa mallia pelaajalle ja viihteen suurkuluttajalle.
Kännykkä ja pelit sinänsä eivät ole pahoja. Ne edustavat kuitenkin maailmaa, joka ei saa liiaksi hallita ihmistä. Liiallinen pelaaminen ja liian vähäinen lukeminen vai haitata lapsen kehitystä niin, että lukemisen taito jossain elämän vaiheessa osoittautuu liian heikoksi.
Kaikista ei tarvitse tulla lukutoukkia. Kaikkien on kuitenkin hyvä saavuttaa riittävä lukutaito.

Kalevi Tiitinen
kalevi.tiitinen@kangasniemenlehti.fi