0

Kolumni: Koululakko hyvän asian puolesta

Sadattuhannet lapset ja nuoret ympäri maailman olivat viime perjantaina koululakossa ilmaston puolesta. Arvioiden mukaan osallistujia oli 120 maasta kaikkiaan yli miljoona.
Kangasniemellä ei varsinaista mielenosoitusta nähty, mutta lukiolaiset tekivät ympäristötekoihin kannustavia julisteta, joita vietiin mm. S-Markettiin, K-Markettiin, R-kioskille ja kunnantalolle. Julisteissa kehotettiin mm. välttämään autojen tyhjäkäyntiä.

Lakkolaiset mainitsivat esikuvakseen 16-vuotiaan ruotsalaisen Greta Thunbergin, joka on ilmastoasialla ollut jo viime syksystä lähtien. Hän ilmoitti tuolloin lakkoilevansa kunnes ruotsalaiset poliitikot ottavat ilmastonmuutoksen vakavasti. Nyttemmin Thunberg lakkoilee vain perjantaisin.
Ruotsalaiset poliitikot eivät välttämättä suhtaudu ilmastoasioihin aiempaa vakavammin, mutta julkisuutta ja huomiota Thunberg on saanut. Hän on ehdolla Nobelin rauhanpalkinnon saajaksi.

Kangasniemellä lukiolaiset Noora Liikanen ja Lotta Pylvänäinen kiteyttivät nuorten huolen: Jos tulevaisuudessa ei enää ole maapalloa, jossa asua, se on huolestuttavaa. Ilmastonmuutos on jatkunut jo pitkään, mutta ihmiset ovat vasta nyt siihen heräämässä. Jokainen voi kuitenkin pienilläkin asioilla vaikuttaa ja hidastaa muutosta.
Nuorten mielestä on vastuutonta ajatella, että Suomessa ei tarvitse tehdä mitään, koska kiinalaiset saastuttavat enemmän. Jos kaikki ajattelevat noin, kukaan ei ole valmis tekemään mitään.

Kangasniemellä lukio tuki opiskelijoidensa ilmastokampanjointia. Myös tiedeyhteisöltä ilmastolakko sai laajan tuen, kun yliopistojen ja korkeakoulujen professorit ja tutkijat julkaisivat tukikirjeen, jossa oli yli 1200 allekirjoitusta.
Ihan kaikki aikuiset eivät lakkoa ymmärtäneet. Monet vanhemmat kielsivät lapsiaan osallistumasta lakkoon ja syyttivät lakkolaisia pinnareiksi. Syytösten keskellä ilmeisesti unohtivat kuinka ovat itse monien teollisuuslakkojen aikaan olleet poissa töistä ja istuneet pilkillä. Onko oma palkka ilmastoa hyväksyttävämpi lakkoilun syy?
Lehdet ja sosiaalinen media täyttyivät setämiesten kommenteista, joissa suositeltiin nuorille koulukyytien vaihtamista suksiin, koska entisaikaankin hiihdettiin kouluun sata kilsaa susilaumojen keskellä. Kasviruokaa suositteleville uhottiin, että nyt suomalainen raavas heteromies ryhtyy ahmimaan brasilialaista naudanlihaa kymmenen kiloa päivässä. Ihan vaan vastalauseeksi. Periaate on, että asiasta en tiedä, mutta vastaan panen.

Nuorten lakolla oli vahvat perusteet. Lakkoilijoista suurin osa ei vielä pääse äänestämään. Heidän toivonsa muutoksesta on sen varassa, että aikuiset ottavat heidän huolensa vakavasti ja päättävät tehdä jotakin. Ainakin tähän mennessä järjestettyjen vaalipaneelien perusteella nuorten on edelleen syytä olla huolissaan. Puheissa ympäristöasioita ymmärretään, mutta niitä, jotka ovat valmiita tekemään jotain, ei ole liiaksi.

Kalevi Tiitinen
kalevi.tiitinen@kangasniemenlehti.fi