0

Kolumni: Eihän siellä kuitenkaan mikään muutu!

Vaalit lähestyvät jälleen. Itse koen, että eduskuntavaalit ovat ne kaikkein tärkeimmät vaalit, koska eduskunta säätää lait, jotka ohjaavat tämän valtion toimintaa. Meinasitko sinä käydä äänestämässä?
Tätä varmasti moni pohtii tällä hetkellä. Suurelle osalle äänestäminen on itsestäänselvyys, kansalaisvelvollisuus, joka hoidetaan joka kerta. Vaikka ei oikein edes tietäisi, mitä siihen lappuun piirtää, saati miksi. Joku ehdokas tuntuu sopivalta, ajattelee yleisesti asioista niin kuin minäkin, tai hänellä on yksi tärkeä teema, jota arvostan. Tai hänellä oli kiva pusero siinä vaalikiertueella.
Kaikista vaalikoneista ja lukemattomista vaalitenteistä ja toritapahtumista huolimatta luulen aika monen äänestävän tunteella. Sitten on se kansanosa, joka ei koskaan äänestä, ”kun eihän siellä kuitenkaan mikään muutu, omaa etuaan vain ajavat”. Loput asettuvat varmaankin johonkin tähän välimaastoon.

Jos käännän asian toisin päin ja kysyn, onko sinulla joku perusteltu syy jättää äänestämättä? Yksi ääni ei maailmaa muuta, se on selvä, mutta jos koet, että työllisyyden edistämistä ei ole hoidettu niin kuin toivoisit, vanhukset eivät saa arvoistaan hoitoa tai vienti tökkii, niin äänestämättä jättäminen ei ainakaan auta asiassa.
Eduskunta ja siitä muodostettu hallitus ohjaavat Suomea jälleen seuraavat neljä vuotta. Suomi on osa Eurooppaa ja EU-lainsäädäntö on myös isossa roolissa eikä kokonaista valtiota muutenkaan käännellä yhdessä yössä mihinkään, mutta eduskunta tätä putiikkia kuitenkin ohjaa niissä raameissa, mikä on mahdollista.
Varmasti edustajavuosien myötä joukossa on niitäkin, joiden toimintaa saattaa ohjata myös se, miten käsiteltävä juttu sopii omiin suunnitelmiin. Rohkenen kuitenkin väittää, että kukaan ehdolle asettuva ei tee sitä oma etu edellä, vaan ehdokkailla on aito halu tehdä työtä meidän kaikkien ja Suomen hyvinvoinnin edistämiseksi. Vaikuttaa Suomen kehittämiseksi sellaiseen suuntaan, jonka itse kokee oikeaksi.

Suomessa asiat ovat jo tälläkin hetkellä todella hyvin, kun vertaa meitä moneen muuhun maailmankolkkaan. Hyvinvoinnin ylläpitämisessä kysymys on viime kädessä mielestäni tämän erityisen hyväosaisen asemamme ymmärtämisestä, omasta elämästä vastuun ottamisesta ja sen jälkeen luottamisesta, että myös eduskunta hoitaa hommansa. Kunhan ensin olemme äänestäneet heidät sinne. Vaaliuurnille siis, mars!

Mari Meriläinen