0

Pääkirjoitus: Mutkia avustusten jaossa

Järjestöjen ja yhdistysten toiminta-avustuksista päättäminen voi olla poliitikoille hankala juttu. Vaikka jaettavat summat ovat kohtuullisen pieniä, voidaan niistä saada aikaiseksi lihava riita. Kun jaettavaa rahaa on oleellisesti vähemmän kuin hakijoilla toiveita, tuntuvat summat helposti epäoikeudenmukaisilta. Jos minun järjestöni ei saa haluamaansa, on helpompi syyttää tilanteesta enemmän rahaa saanutta naapurijärjestöä kuin yleistä rahapulaa.

Kangasniemellä vuosittain jaettava toiminta-avustusten potti on noin 60 000 euroa. Tunnelmia avustustenjaon ympärillä on menneinä vuosina kiristänyt se, että Kangasniemen musiikkiviikkoja järjestävä Kangasniemen musiikinystävät on joidenkin järjestöjen mielestä saanut rahaa ihan liikaa. Musiikinystävien mielestä tukea on tietenkin tullut liian vähän. Varsinkin viimevuotinen tukisumman kutistaminen harmitti Finland Festivals -ketjuun kuuluvan tapahtuman järjestäjiä.
Jos sivistys- ja hyvinvointilautakunta hyväksyy pohjaesityksen ensi tiistaina järjestettävässä kokouksessaan, palautuu musiikkiviikkojen tuki nyt 25 000 euroon.

Tänä vuonna toiminta-avustusten jakamista ovat sävyttäneet myös jääviyskysymykset. Sivistys- ja hyvinvointilautakunnan jäsenistä monet toimivat keskeisissä rooleissa avustuksia hakeneissa järjestöissä, joten lautakunta ei ollut päätösvaltainen helmikuun puolivälin kokouksessa, jossa tukisummista oli tarkoitus päättää. Lautakunta yritti siirtää päätösvastuun kunnanhallitukselle, joka ei kuitenkaan halunnut vastuuta ottaa. Lautakunta yrittää päätöstä uudemman kerran tulevan viikon tiistaina. Toivottavasti silloin on paikalla riittävästi sellaisia jäseniä ja varajäseniä, jotka voivat päätökset laillisesti tehdä.

Lautakunnan jäsenten jääviydet sinänsä eivät ole mikään ongelma. Nehän kertovat vain siitä, että meillä on päättäjien joukossa aktiivisia ihmisiä, jotka tekevät aktiivista työtä paikallisissa järjestöissä ja yhteisöissä. Aktiivinen toiminta järjestöissä varmistaa, että kuntapäättäjät ovat aidosti tietoisia siitä, mitä kaikkea pitäjän järjestökentässä tapahtuu.
Iso ongelma ei ole sekään, jos tukisummista keskustelu aiheuttaa kipinöitä järjestökentässä. Intohimoisesti järjestöjensä toimintaan suhtautuvat aktiivit tietenkin haluavat tehdä kaikkensa, jotta oma järjestö saisi vähistä rahoista mahdollisimman suuren potin. Toivottavasti kipinöinti ei kuitenkaan jää negatiiviseksi energiaksi aktiivien korvien väliin, vaan kanavoituu entistäkin aktiivisemmaksi toiminnaksi ja entistäkin paremmaksi yhteistyöksi erilaisten järjestöjen välillä.

Kalevi Tiitinen
kalevi.tiitinen@kangasniemenlehti.fi