Kolumni: Kuntatalous kuralla

Vuosi sitten uutisoitiin, että kuntataloudessa vuosi 2017 oli historiallisen hyvä. Parhaiten pärjäsivät isot kunnat ja kaupungit, mutta Kangasniemelläkin tunnelmat olivat varsin hyvät.
Nyt on nähty, että hyvät tunnelmat voivat hävitä nopeasti. Tilinpäätösarviot kertovat, että vuodelta 2018 kaksi kolmesta kunnasta teki negatiivisen tuloksen. Vuonna 2017 miinusmerkkistä tulosta teki vain 55 kuntaa, vuonna 2018 tappiontekijöitä oli 196.

Näyttää siltä, että kuntatalous on ajautunut kriisiin. Kunnille ei saa antaa enää yhtään uutta tehtävää ilman sille osoitettua rahoitusta. Kaikenlaiset valtionosuusleikkaukset on vihdoin lopetettava. Päinvastoin, valtion lisärahoitukselle on selkeät perusteet. Heikennyksiä kuntakenttä ei enää kestä”, totesi Kuntaliiton toimitusjohtaja Minna Karhunen tiedotustilaisuudessa 13. helmikuuta.
Vuoden 2018 aikana verotulot ja valtionosuudet kutistuivat. Samaan aikaan kuntien ja kuntayhtymien menot kasvoivat yli kolme prosenttia.
Kuntaliitossa suureksi yksittäiseksi ongelmaksi nähdään kilpailukykysopimus, joka kohtelee kuntakenttää ankarammin kuin yrityksiä.

Kangasniemen talous oli viime vuonnakin kohtuullisella tasolla lukuunottamatta sosiaali- ja terveysmenoja. Toimintojen keskittämisen Essotelle piti tuoda kulusäästöjä. Toisin kävi. Vuoden 2018 budjettiin kirjattiin Essoten kuluiksi alunperin 22,4 miljoonaa. Viime vuoden lopulla valtuusto hyväksyi menoihin puolen miljoonan lisämäärärahan, mutta sekään ei riittänyt. Nyt tuli vielä 700 000 euron lisälasku. Yhteensä Essoten maksoi Kangasniemelle viime vuonna 23,6 miljoonaa. Sote-kuluissa on suuret toleranssit, mutta 1,2 miljoonan heitto on ihan liikaa.
Tämän vuoden budjettiin Essotelle on varattu 22,9 miljoonaa. Jo tässä vaiheessa on selvää, että tuo summa ei tule riittämään.

Pienen kunnan kannalta tulevaisuus näyttää haastavalta. Säästöjen makuun päässyt Herra Valtio tuskin lisää valtionosuuksia, vaikka kuinka hätä olisi. Rouva Essote taas jatkaa askartelua omalla hiekkalaatikollaan varsin tehottoman näköisesti. Kulurakenteen järkeistäminen on sen verran syvällä ison käsilaukun uumenissa, että nopeita säästöjä voi syntyä vain palveluita leikkaamalla.

Kalevi Tiitinen
kalevi.tiitinen@kangasniemenlehti.fi