Pääkirjoitus: Marttatoimintaa 120 vuotta

Marttajärjestön syntyhetkillä Suomen olot olivat hankalat. Itsenäisyysajatukset olivat virinneet kansan keskuudessa, mutta valtaa piti Venäjä, jota paikallisesti edusti keisarillinen Suomen senaatti. Kokoontumisvapautta oli rajoitettu, joten Sivistystä kodeille -nimellä perustettu naisyhdistys käynnistyi salaseurana. Senaatti piti yhdistyksen nimeäkin vaarallisena, jopa vallankumouksellisena. Virallinen lupa naisyhdistyksen kokoontumisille heltisi vasta, kun yhdistyksen nimeksi otettiin Martta, joka liittyy sekä raamatullisiin tarinoihin että puuhakkuuteen.
Martoista rakentui varsin pian valtakunnallinen järjestö, joka keskittyi monipuoliseen kotitalousneuvontaan. Nykyään marttayhdistyksiä on kaikkiaan 1200 ja niissä jäseniä 46 000.

Nyt 120 vuotta myöhemmin puuhakkuus on edelleen jäljellä. Sen saattoi havaita viime torstaina, jolloin martat kaikilla Suomen kolkilla kokoontuivat samaan aikaan maailman suurimpaan marttailtaan. Käsityöt, sienikurssit ja monipuolinen kotitalousneuvonta kuuluvat edelleen ohjelmaan, mutta lisäksi yhdistyksistä on jalostunut lämpimän yhteisöllisyyden tyyssijoja, joissa uusia ystävyyssuhteita pääsevät solmimaan sekä aikuiset että lapset.

Kangasniemellä martat aloittivat toimintansa vuonna 1965. Useamman vuosikymmenen toiminta jatkui aktiivisena, mutta 1990-luvulle tultaessa jäsenistön ikääntyessä into alkoi laantua. Toiminta oli pitkään pysähdyksissä kokonaan, mutta vuonna 2016 nuorten perheenäitien ryhmässä syntyi ajatus toiminnan herättämisestä uudelleen henkiin.
Marttatoiminnan elvyttäminen on osoittautunut oivaksi ratkaisuksi. Nyt parin vuoden jälkeen yhdistyksessä on yli 80 jäsentä. Viime vuonna jäsenmäärä kasvoi 38:lla ja Kangasniemi voittikin Savon marttayhdistysten välisen jäsenhankintakilpailun ylivoimaisesti.

Kunnan strategioissa yhteisöllisyys ja kuntalaisten aktivointi ovat tärkeällä sijalla. Paikalliset järjestöt muodostavat yhteisöllisyyden rungon. Juhlaillan meininki osoitti, että Kangasniemellä marttojen joukko on löytänyt hyvin oman paikkansa. Tärkeät marttaperinteet säilyvät ja samalla toiminta on muokkautunut sellaiseksi, että nykyaikaiset perheet lapsineen voivat hyvän harrastuksen parissa viihtyä. Varsinkin monille muualta muuttaneille martoista on löytynyt uusia ystäviä, jotka ovat helpottaneet uudelle paikkakunnalle sopeutumisessa.
Ryppyotsaiseksi marttojen menoa ei pääse sanomaan. Juhlassa riitti naurua ja ilonpitoa. Sama on kuulemma tahti marttailloissa. Jos nauru pidentää ikää, ovat Kangasniemen martat – vieläpä nämä samat naiset – mukana juhlimassa, kun toiminnan seuraavat 120 vuotta täyttyvät.

Kalevi Tiitinen
kalevi.tiitinen@kangasniemenlehti.fi