Pääkirjoitus: Valaiseva esimerkki pimeydestä

Uuden vuoden alkajaisiksi riehunut Aapeli pisti Kangasniemen sekaisin. Tuuli ja painava lumi taivuttelivat puita sähkölinjoille niin, että pahimmillaan lähes 3000 taloutta oli ilman sähköjä. Järvi-Suomen Energian alueella ilman sähköjä oli pahimmillaan noin 20 000 asukasta.

Keskiviikkona vikoja korjasi noin 100 asentajaa, 15 metsätyökonetta ja kaksi helikopteria. Ahkerasta aherruksesta huolimatta vielä torstaina oli Kangasniemellä lähes 300 taloutta ilman sähköä. Sähköttömiä taloja löytyi mm. Koittilasta, Levälahdesta, Äkrystä, Särkimäestä, Vihavesta ja Synsiöltä.
Järvi-Suomen Energian arvion mukaan keskijänniteverkon viat saadaan korjatuksi torstain aikana. Pienjännitevikoja on yhtiölle ilmoitettu viitisenkymmentä. Niistä korjataan ensin ne kohteet, joissa on vakituista asutusta.

Vaikka Aapeli antoi kangasniemeläisille valaisevan esimerkin pimeydestä sammuttamalla valot, ei myräkkä ollut lainkaan pahin näillä kulmilla koettu. Sähköyhtiön kannalta pahimmaksi nousee vuoden 2013 marraskuussa myllertänyt Eino-myrsky, joka vei sähköt kaikkiaan 60 000 yhtiön asiakkaalta.
Tosin Aapelin aiheuttamien vaurioiden korjaaminen on Einon aiheuttamia haastavampaa, koska nyt on lunta ja pakkasta.

Sähkö pyörittää kangasniemeläistenkin arkea. Elementtinä sähkö on näkymätön ja kuulumaton. Se huomataan kunnolla vasta sitten, kun sitä ei ole. Nytkin ongelmat ovat pahasti piinanneet niitä talouksia, joissa on jouduttu olemaan kaksi tai kolmekin vuorokautta ilman sähköjä. Sähköttömyys vie talosta lämmön. Ja vaikka tulisijoja olisikin, ei elämä ole helppoa, kun vedet eivät kulje putkissa ilman sähköpumppuja.
Tulevaisuudessa sähkö on entistäkin tärkeämpää, kun virallisten linjausten mukaan liikenteessäkin pitäisi siirtyä bensa- ja dieselautoista sähköisiin menopeleihin. Sähköinen yhteiskunta vaatii parempaa varmuutta myös sähkön jakelulta. Myrskyt heiluttelevat puita jatkossakin, joten selvää on, että nyt nähtyihin ongelmatilanteisiin pitää pystyä varautumaan nykyistä paremmin.

Järvi-Suomen Energian asiakkaat ovat napisseet korkeista sähkön siirtomaksuista. Siirrosta maksetaan monissa talouksissa enemmän kuin itse sähköstä. Siirtomaksuilla yhtiö pyrkii tietenkin varautumaan nyt nähtyihin ongelmatilanteisiin. Kysyä kuitenkin sopii, onko oikeudenmukaista, että haja-asutusalueen asukkaat joutuvat maksamaan siirtohinnoissaan luonnonmullistusten seuraukset. Olisiko mahdollista, että valtio kantaisi osan tuosta taakasta? Taakanjako olisi osaltaan varmistamassa maaseudulle parempaa tulevaisuutta.

Kalevi Tiitinen
kalevi.tiitinen@kangasniemenlehti.fi

Kommentoi

Sähköpostiosoitettasi ei julkaista.