Kolumni: Iloa ja tehoa

Kangasniemellä kirjasto on paikka johon on aina mukava mennä. Palvelu pelaa ja palvelun lisäksi asiakas saa aina ystävällisen hymyn. Näyttää lisäksi siltä, että koko porukka suhtautuu työhönsä äärimmäisen innostuneesti. Nytkin 170-vuotisjuhlallisuuksiin on mm. hommattu kirjailijavieraaksi Matti Rönkä ja järjestetty kirkkoon Jarkko Aholan konsertti.
Välttämättä ei olisi tarvinnut. Palkan saisi varmasti vähemmälläkin. Vaikuttaa kuitenkin siltä, että hyvä yhteishenki ja tärkeäksi koettu työ pistää porukan yrittämään jopa enemmän kuin mitä voitaisiin kohtuudella vaatia.
Kirjaston väki henkii iloa. Ja myös tehoa. Ei ihme, että kirjasto valittiin vuonna 2016 vuoden työyhteisöksi.

Tuoreen työhyvinvointikyselyn perusteella kohtuullisen hyvin menee kunnan muillakin osastoilla. Työntekijät kokevat työnsä riittävän vaihtelevaksi, tärkeäksi ja arvokkaaksi, ja ovat kiinnostuneita työtaitojensa kehittämisestä.
Toki parannettavaakin on: työsuoritukseen liittyvää palautetta ei tule tarpeeksi, sisäisen tiedonkulun pitäisi olla parempaa ja myös ammattitaitoa kehittävää koulutusta voisi olla enemmän.
Valtuustolle maanantaina työhyvinvointikyselyä esitellyt kunnanjohtaja Risto Nylund totesikin, että kehittämistoimiin on jo ryhdytty. Lähiesimiehien johtamiskoulutus on käynnistetty ja myös sisäiseen viestinnän kehittämiseen on paneuduttu.

Kyselyyn vastasi 69,2 prosenttia kunnan työntekijöistä. Vaikka yleisesti ottaen vastausprosentti oli hyvä, herättää se myös aiheellisia kysymyksiä. Hallintopalveluissa vastausprosentti oli 95, sivistystoimessa 70,4 mutta teknisellä puolella vain 51,4. Mistä tuo alhainen prosentti kertoo? Ollaanko siellä kaikkeen niin tyytyväisiä, että ei koeta tarpeelliseksi vastata? Vai ollaanko siellä niin turhautuneita ja huonosti sitoutuneita, että kaikenmaailman lappuja ei viitsitä täyttää?
Vaikka tutkimuksesta saadut lukemat kestävät hyvin vertailun, on varmaa, että tutkimuksille on tarvetta jatkossakin. On tarpeen pohtia, miten vastausprosenttia saadaan ylemmäs, ja tietenkin myös sitä, miten nyt havaittuja ongelmakohtia saadaan parannetuksi.

Mielenkiintoinen lisä kyselyssä on, että sen tuloksia on analysoitu Lapin yliopistossa kehitetyn työelämän laadullisen mittauksen avulla. Motivaatioteoriaan perustuvalla mittausmenetelmällä Kangasniemen QWL-luvuksi saatiin 61%. QWL = Quality of Working Life = työelämän laatu. Tutkimusten mukaan suomalaisten yritysten työelämän laatu on noin 59 prosenttia, joten Kangasniemellä liikutaan keskimääräistä paremmissa lukemissa.
Lapin yliopiston kehittämä työelämän laadun indeksi selittää työhyvinvoinnin ja tuottavuuden välisen yhteyden. Mittaustulos kertoo, mikä osa työn ääressä vietetystä ajasta on aitoa, tehollista työaikaa. Kellokorttien ja minuuttiseurannan sijaan onkin hyödyllistä siirtyä pohtimaan, miten työaikaa käytetään laadullisesti.
Laadullisessa seurannassa voidaan yllättäen törmätä sellaiseenkin ilmiöön kuin innostus. Kirjaston esimerkki osoittaa hyvin, että innostuminen ei ole työpaikallakaan kiellettyä.