Kenttärovasti Vesa Aurén: Pappien paikka oli sotilaiden rinnalla

Sotilailla ja papistolla on Suomessa pitkä yhteinen historia. YK:n päivänä Kangasniemi-salissa luennoinut kenttärovasti Vesa Aurén korosti, kautta vuosisatojen, kun suomalaiset sotilaat ovat olleet sotimassa, heillä on ollut mukana omat pappinsa.
– Historiallisesta yhteydestä kertoo mm. Turun linna. Siellä oli sotilaita, mutta siellä oli myös oma kirkkotila. Kun itsenäiseen Suomeen syntyi oma armeija keväällä 1918, syntyi samalla myös sotilaspapisto.
– Sama on tilanne nytkin. Kun suomalaiset kriisinhallintajoukot ovat liikkeellä, on mukana aina myös heidän pappinsa.

Talvisodassa toimi kaikkiaan yli 300 luterilaista ja kahdeksan ortodoksista sotilaspappia. Jatkosodassa sotilaspappeja oli samanaikaisesti enimmillään yli 500. Papit hoitivat rintamallakin monia perustehtäviään, pitivät jumalanpalveluksia ja jakoivat ehtoollista.
– Pappien tärkein rooli oli kuitenkin mennä miesten mukaan, jalkautua heidän keskelleen, sanoi Aurén.
Aurén esitteli puhuttelevaa kuvaa vuoden 1939 jouluaatosta. Kuvassa suomalaiset joukot seisovat Kollaan rintamalla etulinjassa kuuntelemassa kuinka kenttäpappi, kansanedustaja Antti J. Rantamaa pitää joulusaarnaa.
– Etulinjassa ei olisi saanut seistä muodossa, koska silloin oltiin alttiina vihollisen tulelle. Jouluna haluttiin kuitenkin pitää kenttäjumalanpalvelus ja laulaa jouluvirsi niin kuuluvasti, että vihollinenkin kuulisi, että rintamalla on kristittyjä miehiä joulunvietossa. Rantamaa kertoi jälkikäteen pelänneensä hirveästi, mutta jumalanpalveluksen tunnelma oli vahva ja ikimuistoinen, selvitti Aurén.

Lue lisää 1.11. ilmestyneestä Kangasniemen Kunnallislehdestä.

 

3 kommenttia aiheesta “Kenttärovasti Vesa Aurén: Pappien paikka oli sotilaiden rinnalla

Kommentoi

Sähköpostiosoitettasi ei julkaista.