0

Pääkirjoitus: Säästöt eivät saa viedä palveluita

Etelä-Savon sosiaali- ja terveyspalveluiden kuntayhtymä painiskelee talousvaikeuksissa. Tämän vuoden talousarvio on vaarassa jäädä 8 miljoonaa alijäämäiseksi. Vuoden 2019 osalta alustava talousarvioesitys näyttää alijäämää noin 5 miljoonaa euroa. Merkittävä osa odotettua suuremmista kustannuksista kertyy ostopalveluina hankittavista erikoissairaanhoidon kustannuksista. Myös henkilöstökulut ovat ylittyneet.

Kuntayhtymä aikoo tasapainottaa talouttaan kolmivuotisella talous- ja muutosohjelmalla. Tavoitteena on saada talous tasapainoon kolmen vuoden ohjelmakauden aikana. Osana tasapainotusoperaatiota Essote on käynnistänyt yt-neuvottelut, joiden avulla pyritään viilaamaan organisaatiota tehokkaammaksi ja muuttamaan rakenteita.

Essoten talousvaikeudet ovat samalla myös kuntien talousvaikeuksia. Kangasniemi varautuu tänä vuonna sote-kulujen puolen miljoonan ylitykseen. Alunperin Essotelle varattiin budjettiin 22,4 miljoonaa. Ylityksille on kiistattomat perusteensa. Ne ovat peräisin erikoissairaanhoidon kuluista, joita on etukäteen hankala ennakoida. Vakavat sairaudet vaativat tehokasta hoitoa ja tehokas hoito maksaa. Ja vaikka säästöihin olisi tarvetta, ihmisiä ei voi kunnanvaltuuston päätöksellä kieltää sairastumasta.

Essoten ensi vuoden budjetista sekä talous- ja muutosohjelmasta Kangasniemi antoi varsin kovasanaisen lausunnon. Paikalliset palvelut halutaan säilyttää, mutta sote-kulut eivät saa nousta. Kangasniemi on vaatimuksessaan oikeassa. Valtakunnallisen sote-uudistuksen lähtökohtana on, että leveämmät hartiat ja palveluiden tuotantovastuun keskittäminen tuovat tehokkuutta ja säästöjä. Ei ole mitään perusteita sille, että sosiaali- ja terveysmenot tässä tilanteessa kasvavat muita menoja nopeammin.
Essotella onkin nyt näytön paikka. Talous- ja muutosohjelmalla on saatava talouslukemat kuntoon, mutta samalla on huolehdittava siitä, että palveluiden laatua ei heikennetä. Onneksi käytössä on myös sellaisia konsteja, jotka eivät tarkoita irtisanomisia ja resurssien vähentämistä. Esimerkiksi työhyvinvointiin ja henkilöstöjohtamisen kehittämiseen panostamalla, voidaan saada hyviä tuloksia aikaan. Hyvinvoiva ja motivoitunut henkilöstö tekee töitä tehokkaammin, sairastaa vähemmän ja säästää siten kustannuksia.

Kalevi Tiitinen
kalevi.tiitinen@kangasniemenlehti.fi