0

Kolumni: Tyydyttävästä hyvään

Ennätysalhainen työttömyys, yritysten kasvu, avoimet työpaikat ja edelleen hienoinen muuttovoitto muutoin pahasta muuttotappiosta kärsivässä Etelä-Savossa ovat mahtavia uutisia Kangasniemen kunnalle ja niistä on syytä olla ylpeä.
Ihan taivaasta nuo hienot uutiset eivät kuitenkaan ole tipahtaneet, vaan suuresta osasta on kiittäminen paikkakunnan yrityksiä. Juuri yrityksistähän lähtee kuntien elinvoimaisuus: ne luovat työpaikkoja, verotuloja ja mahdollistavat palveluja ja hyvinvointia. Kangasniemelläkin alkuvuodesta vieraillut Suomen Yrittäjien toimitusjohtaja Mikael Pentikäinen toteaa, että ilman yrityksiä kunta kuolee pois ja siksi viisaat kuntapäättäjät pohtivat ja toteuttavat aktiivisesti keinoja yritystoiminnan edistämiseksi.

Yritysten mielipidettä kotikuntansa elinkeinopolitiikasta kartoitetaan kahden vuoden välein Suomen Yrittäjien Elinkeinopoliittinen mittaristo -kyselyllä. Siinä yritykset arvioivat kunnan elinkeinopolitiikan monia eri osa-alueita sekä niiden kehityssuuntia.
Yli 50 000 asukkaan kunnissa voiton vei Seinäjoki, joka edustaa mielestäni loistavasti kuntaa, jossa yritysten merkitys on oivallettu. Seinäjoki on vetänyt alueelle isoja yrityshankkeita ja yksityisiä investointeja. Yrittäjät ylistävät kaupunkia ja pohtiessaan syitä menestykselle, kaupunginjohtaja Jorma Rasinmäki löytää siihen useita tekijöitä. ”Meillä on toista valtuustokautta voimassa strateginen linjaus, jossa nostamme yrittäjyyden kärkihankkeeksi. Velvoitamme kaikkia kaupungin työtekijöitä työskentelemään sen mukaisesti ja yritysmyönteisyys näkyy siinä, että toimintatavat ovat mutkattomia, asiat hoituvat jouhevasti ja aikataulussa.”
Kaupunki huomioi yrittäjäkasvatuksen opetussuunnitelmassa ja lisäksi tavoitteena on vierailla lähivuosina jokaisessa kaupungin yli 4000 yrityksessä. Nuo eivät ole kovin ihmeellisiä asioita ja sovellettavissa kokoluokasta riippumatta mihin kuntaan hyvänsä – myös Kangasniemelle!

Maakuntien vertailussa Etelä-Savo sijoittui vasta 12. parhaaksi maakunnaksi yrittää. Ilahduttavaa on, että Kangasniemi oli maakunnan toiseksi parhain Puumalan jälkeen. Yrittäjiemme antama ja hieman edellisestä pudonnut kokonaisarvosana elinkeinopolitiikalle oli 7,2. Hankintapolitiikka ja päätösten yrityslähtöisyys olivat niitä kompastuskiviä, jotka täälläkin koettiin heikoimmiksi osa-alueiksi muun maakunnan tapaan.
Tekeepä mieleni heittää haaste kunnan suuntaan – mitä jos arvosanan saisi seuraavan kahden vuoden aikana hivutettua tyydyttävästä hyvään? En usko, että kyse on kovin isoista asioista. Rahan ja lisäresurssien sijaan monen asian kohentamiseen riittää oikea asenne, aito halu työskennellä yritysten ja siten kunnan menestyksen hyväksi sekä tarvittaessa toimintatapojen muutos.

Näistä asioista ja tulevaisuudesta yrittäjät kantavat huolta. Tällä hetkellä taloudellinen tilanne on hyvä ja kasvua ja kehitystä syntyy, mutta entä kun koittavat haasteellisemmat ajat? Miten kunta elinkeinopolitiikassaan varautuu siihen, onko keinoja pitää kiinni yrityksistä ja kunnan asukkaista? Miten saisimme tänne lisää lapsiperheitä paikkaamaan olematonta syntyvyyttä ja siten turvaamaan palvelujen säilymisen paikkakunnalla?
Kuntastrategiaan kaipaamme konkretiaa. Näitä ja monia muita asioita käsittelemme ensi viikolla kehitysillassa, johon Kangasniemen Yrittäjien hallitus on kutsunut kunnan päättäjiä. Olemme keränneet jäsenistöltämme ajatuksia, ideoita, risuja ja ruusuja vietäväksi kunnan suuntaan. Joistakin viime aikojen pintaan nousseista ja kärjistyneistä ristiriidoista huolimatta uskon, että meillä kaikilla on sama tahtotila – haluamme kehittää ja huolehtia tästä kauniista kotikunnastamme ja säilyttää sen elinvoimaisena tulevillekin sukupolville.

Nina Reinikainen
Kangasniemen Yrittäjät ry:n puheenjohtaja