Kolumni: Löytyykö sopua?

Rantatoria on pyritty kehittämään kunnan ja yrittäjien yhteisvoimin. Tämän vuoden ajan torin kehittämistyöryhmä on tehnyt ahkerasti töitä ja saanut paljon aikaankin. Torin rantaan on hommattu vene lainattavaksi ja frisbeegolfarit ovat saaneet alueelle ratoja. Elävyyttä torille toivat myös kunnan ison pömpelin naapuriin ilmestyneet kaksi yrittäjien pientä hirsipömpeliä.
Yrittäjien toiveena oli, että nuo pömpelit voisivat olla paikoillaan ympärivuotisesti, ja että ne saisivat seurakseen vielä kolme uuttakin pömpeliä. Tuo toive lopulta oli liikaa.

Näin ulkopuolisesta näkökulmasta katsottuna yrittäjien toive oli varsin kohtuullinen. Muutaman hirsipömpelin seisominen samoilla sijoillaan vuoden ympäri ei kuulosta kaiken mullistavalta vallankumoukselta. Luulisi, että homma vaatisi vain nopean palaverin, jossa systeemistä sovitaan.
Käytännössä pömpeleistä sopiminen osoittautui kuitenkin mahdottomaksi. Kunnan tekninen osasto piti tärkeänä, että torialueelle voidaan kasata talven aikana lumia tilapäiseen varastoon. Lisäksi pömpelit olisivat heidän mukaansa tiellä, kun paloaseman pihan lumia tuupataan totuttuun tapaan torialueelle.
Yrittäjät kertoivat yrittäneensä saada asiaa ratkaistuksi vuoden ajan. Torin kehittämistyöryhmässä asia oli esillä jo tammikuussa. Kun asia ei edennyt ja virallisessa paperissa seisoi edelleen, että pömpelit on vietävä torilta syyskuun loppuun mennessä, yrittäjiltä paloi käämi. Pömpelit päätettiin kuskata pois. Lopullisesti. Samalla yrittäjäyhdistys päätti perua omalta osaltaan kunnan ja yrittäjien yhteisen joulunavauksen, joka piti järjestettämän torilla.
Sinänsä yrittäjien reaktio on looginen: jos kerran torilla ei voi olla lumenaurausten vuoksi ympärivuotista toimintaa, ei siellä voi järjestää talvitapahtumiakaan.

Asialla on tietenkin vähintäänkin kaksi puolta. Teknisen toimiston näkökulmasta on tietenkin hankalaa, jos pömpelien sijoituksen vuoksi pitäisi neuvotella uusiksi viideksi vuodeksi solmittu auraussopimus ja toriohjesääntö, joka on voimassa vielä ensi kesän loppuun.
Vaikeuskerrointa lisää sekin, että kunnan hallintosääntö ei ole torin osalta selvä. Kähärän Esa on tiennyt asiat ja hoitanut järjestelyt suvereenisti. Hän on kuitenkin ollut lomalla ja on nyt jäämässä ansaituille eläkepäiville. Viimeiset työvuotensa hänen työpaikkansa on ollut hallintopalveluissa, ei teknisellä osastolla. Nyt onkin epäselvää, kenelle torin asiat kuuluvat. Ja jos ne eivät virallisesti kuulu kellekään, on vastuullista asioihin tarttujaa vaikea löytää.

Käsillä on nyt kuitenkin pieneltä kuulostavasta asiasta syntynyt iso kärhämä, jonka vuoksi joulu on jo osin peruttu. Onko tilanteeseen mahdollista löytää sovintoa?
Toivottavasti osapuolet, erilaisista näkemyksistä ja mahdollisesta verenpaineen noususta huolimatta, voivat käydä neuvottelupöytään etsimään sovinnollista ratkaisua. Kunnan ja yrittäjien yhteistyö on monella sektorilla toiminut loistavasti ja mahdollistanut kunnan kehittymisen. On aika noloa, jos tuo kaikki kehittyminen nyt tyssää pienen ja sievän pömpelin hirsiseen seinään.

Kalevi Tiitinen
kalevi.tiitinen@kangasniemenlehti.fi

Kommentteja aiheesta “Kolumni: Löytyykö sopua?

  • 29.9.2018 at 09:59
    Permalink

    Hei.
    Aivan uskomatonta toimintaa.
    Onneksi nuo ”päättäjät” eivät ole suuremmissa kuvioissa asioita sotkemassa.
    Kangsniemen tori on niin kuollut paikka, ettei parhaaseen loma-aikaankaan ole kuin joskus yksi perunamyyjä.
    Nythän sen ymmärrän, eihän sinne voi mennä mitään myymään jos vaikka kippaavat kesken päivän lumikuorman perunoiden päälle keskellä kesää.
    Tervetuloa Kangasniemen idylliseen toritunnelmaan.
    Tsemppiä ahkerille yrittäjille Ympärivuoden toimivan erinomaisen kahvilan Reissupannun ympärisöön syntyy idyllinen ja omaperäinen markkinapaikka veden äärelle.
    Terveisin
    Arto Koistinen
    Kesäasukas Kyyvedeltä

    Reply

Kommentoi

Sähköpostiosoitettasi ei julkaista.