Kolumni: Se iso maailma

Kerran asettuessani istumaan sukulaisseurassa viereeni istahtava pappani tokaisi minulle: ”Mitäs sinne isoon maailmaan, Jyväskylään kuuluu?” Aivoni sakkasivat hetkeksi. Jyväskyläkö isoa maailmaa? Asunko minä isossa maailmassa? En suoraan sanoen tiedä.
Ensimmäisenä tästä kysymyksestä voi ymmärtää sen, että iso maailma on suhteellinen käsitys paikoista ja tottumisesta. Kaivossa asustava sammakko ei tunne muuta kuin kaivonsa, vaikka sen vieressä meri kohisisi. Jos sammakko menisi meren luo, menisikö se isoon maailmaan? Yksinään tuntee olonsa kovin mitättömäksi suuremman edessä, varsinkin kun siihen ei ole tottunut. Ison maailman käsitehistoriaa voisi hakea muinaisista yhteisöistä, joissa kaupungit muodostuivat kauppapaikoiksi. Niihin vietiin maatiloilta myytäviä tavaroita, joten se oli isoa maailmaa.
Entä jos sammakko asuisi meressä, olisiko hän isossa maailmassa? Varmaan hänen kaverinsa, kaivosammakon mielestä kyllä, mutta merisammakko ei siitä paljoakaan tuumaisi. Tai ehkä hän vähättelisi kaivossa asuvaa sammakkokaveriaan – tai vaikka pyytäisi tätä tulemaan vierailulle mereen.

Kaupunkeja fanittavien paitojen perusteella sitä todellista ja hyväksyttävää isoa maailmaa on varmaan Pariisi, Lontoo ja New York. Totta, jokaisen paikan metropolialueella asuu tuplaten enemmän ihmisiä kuin Suomessa yhteensä. Ne ovat siis isoja paikkoja. Huomattava käytännön eron näiden kaupunkien ja Jyväskylän välillä näkee siinä, mennäänkö liukuportaissa automaattisesti oikealle puolelle ja päästetään kiireiset ohitse. En ole Jyväskylässä tätä väistämistä huomannut. Olisiko tämä sitten ero ison maailman ja vain maailman välillä? Ehkä.

Vaikka koen olevani tottunut kaupungissa asumiseen, en silti miellä asuvani isossa maailmassa. Silti kulkiessani Kangasniemen ja Jyväskylän välillä voin tuntea hetkellisen häivähdyksen siirtymisestä kait sitten sinne suurempaan maailmaan, kun moottoritieltä näkee siintävät kerrostalot. Tunne isosta maailmasta on määrässä ja isommat talot tarkoittavat enemmän ihmisiä. Tekeekö tunne isosta maailmasta ihmisestä merkittävämmän? Riippuu ihmisestä. Samaa tunnetta voi hakea menemällä nurmelle makaamaan illalla ja katsomalla tähtiä.
Kaivosammakkomme ei näe muuta kuin kaivonsa sekä sieltä taivaan, tosin erään filosofin mukaan se ei voi edes ajatella merta. Merisammakko näkee ja voi ajatella molempia, mutta sillä ei ole omaa kaivoa. Ihmisten olemista ei kuitenkaan voi yksinkertaistaa kaivoksi tai mereksi, ja välillä voikin tuntea olevansa kaivosammakko ja välillä merisammakko.

Olli Valjakka
Kirjoittaja asuu ja opiskelee Jyväskylässä

Kommentteja aiheesta “Kolumni: Se iso maailma

  • 17.9.2018 at 12:42
    Permalink

    Sarkasmi oli liikaa ..

Comments are closed.