Kolumni: Maakuntauudistus eteläsavolaisille

Maakunta- ja sote-uudistuksen suurin mielenkiinto kohdistuu tällä hetkellä siihen, hyväksyykö eduskunta uudistusta koskevan lainsäädännön. Aikataulun mukaan uudistusta koskeva lainsäädäntö tulisi voimaan 1.7.2018. Kuumana käyvä poliittinen keskustelu on ollut ja tulee olemaan pääosassa, kunnes eduskunta on ratkaissut uudistuksen kohtalon.

Maakunnissa uudistuksen valmistelu on edennyt jo hyvin pitkälle. Etelä-Savossakin valmistelua on tehty lähes kaksi vuotta. Valmistelussa ovat mukana uuteen maakuntaan tulevat organisaatiot; sairaanhoitopiirit, maakuntaliitto, Vaalijala, ELY-keskus, TE-toimisto ja pelastuslaitos. Myös kunnat ovat olleet tiiviisti mukana rakentamassa uutta maakuntaa.
Eri työryhmissä uudistusta valmistelee satoja ihmisiä oman työnsä ohella. Lisäksi moni luottamushenkilö ja järjestöjen edustaja käyttää aikaansa uudistuksen valmisteluun. Olemmekin jo pitkällä uuden maakunnan strategian ja konsernirakenteen valmistelussa. Soten ja maakunnan muiden palvelutehtävien organisoiminen maakunnan liikelaitokseen on käynnistynyt. Samoin valmistellaan ICT:n uudistamista. Talous- ja henkilöstöhallinnossa yhteistyötä valmistellaan maakuntarajojen yli. Valinnanvapauspilottia koskevaa päätöstä odotellaan toukokuussa. Kaikille maakunnille on luvattu mahdollisuus lähteä toteuttamaan valinnanvapautta nopeutetulla aikataululla.
Kun valtiokin ymmärsi, ettei Suomen historian suurinta hallinnon uudistusta voida tehdä kuntien rahoilla, on Etelä-Savossa ja muissa maakunnissa voitu palkattu ihmisiä keskittymään nimenomaan uudistuksen valmisteluun.
Erityisesti minua on ilahduttanut se innostus, jolla työhön on paneuduttu. Halutaan olla mukana luomassa uutta tapaa toimia. Ollaan rakentamassa jotain itselle, maakunnalle ja erityisesti sen asukkaille.

Uudistuksen keskipisteessä on eteläsavolaisen ihmisen hyvinvoinnin edistäminen. Tärkeintä on ihmisten terveydestä ja turvallisuudesta huolehtiminen. Maakuntaan kohdistuu monia muitakin odotuksia, kuten esimerkiksi liikenteen sujumisesta, osaamisesta ja ympäristöstä huolehtiminen.
Kaikesta maakuntakaan ei voi vastata. Ihmisten toimeentulo riippuu ennen kaikkea maakunnassa toimivista yrityksistä. Maakunta voi omilla toimillaan kuitenkin kehittää yritysten toimintaedellytyksiä. Kasvupalvelut ovat Etelä-Savon maakunnalle hyvin tärkeä tehtävä. On tuettava sekä työntekijöiden osaamista että yritysten kasvua.

Maakuntauudistus edellyttää muutosjohtamisen onnistumista. Johdettavina ovat itse muutos ja muutoksessa mukana olevat ihmiset. Etelä-Savossa muutos koskee suoraan yli 7000 henkilöä, koko maassa 220 000 henkilöä.
Useiden organisaatioiden yhdistäminen yhdeksi uudeksi ei ole helppo tehtävä. On huolehdittava toimintakyvyn säilyttämisestä vanhoissa organisaatioissa ja samanaikaisesti on omaksuttava uudelle organisaatiolle tulevia toimintatapoja.
Muutoksen onnistuminen edellyttää henkilöstön osallistumista muutokseen ja työkyvyn säilyttämistä epävarmuudessa. Maakunta on hakemassa rahoitusta laajalle muutosvalmennushankkeelle, jonka piiriin tulisi koko uuteen maakuntaan siirtyvä henkilöstö.

Pentti Mäkinen
Kirjoittaja on Etelä-Savon maakuntajohtaja ja maakuntauudistuksen muutosjohtaja. Hän on myös julkisen sanan neuvoston jäsen