Kolumni: Ilmastonmuutos lisää valumia vesistöihin

Kunnon vanhan ajan talvi paksuine hankineen alkaa olla takana. Muistissa on monta huonompaa viime vuosilta. Tulevista emme tiedä, mutta ennusteet eivät hyvää lupaa.
Viime vuonna maapallon kestävä kulutustaso ylitettiin elokuun toisena päivänä. Vuotta aiemmin päästiin viikkoa pitemmälle. Viimeksi kestokyvyn rajoissa oltiin 46 vuotta sitten. Ei ihme, että luontoäiti oireilee. Hallitsematon kuivuus, trombit, kaatosateet, talvimyrskyt ja jäätiköiden sulaminen esimerkkeinä. Odotettavissa on talven sulaminen sohjoksi, kesän viilentyminen ja ilmastopakolaisten invaasio maahamme.
Luonnonvarojen riistämisen seuraukset näkyvät jokapäiväisessä elämässä. Sateiden lisääntyessä pinta- ja pohjavesien korkeusvaihtelut ja veden virtaamat lisääntyvät. Puulalle tämä merkitsee lisää huuhtoumia rannoilta ja valuma-alueelta. Tilannetta pahentavat turvetuotannon päästöt, metsien ojitukset ja avohakkuut. Niistä ovat eniten vastuussa Vapo, metsäyhtiöt ja metsänomistajat. Myös Puulan juoksutuksista vastaava, Vapon suuromistaja Suur-Savon Sähkö Oy.

Kaikki toimijat eivät piittaa vesistöjen tilasta. Edelleen Vapo laskee lupaehtojen vastaisesti Havusoiden turvepäästöjä Puulaan. Se ei ole päässyt lähellekään luvan määräämää puhdistusvaatimusta. Sen sijaan, että lopettaisi tai reivaisi tuotantonsa luvan mukaiseksi, Vapo yrittää muuttaa ympäristöluvan ehtoja Puulalle erittäin epäedullisiksi. Viranomaisten myötävaikutuksella yhtiö pelaa aikaa, jatkaa tuotantoa ja likaa vesistöjä. Lumien mentyä Vapo aloittaa jo neljännen laittoman tuotantokauden Havusuolla.
Pajusuon päästöt Vapo puhdistaa kemiallisesti. Sen jälkeen vettä ei kuitenkaan neutraloida, vaan lasketaan eliöitä tappavan happamana Puulaan. Hiljattain Vapo sai Kyyveden yläpuoliselle Emostensuolle tuotantoluvan vain Mikkelin kaupungin puoltaessa ja 59 muistuttajan ollessa lupaa vastaan. Turvetuotannolle ei tulisi myöntää yhtään uutta ympäristölupaa, koska lupaehtoja ei pystytä noudattamaan.

Myös avohakkuiden muokatut maaperät ja metsäojitukset lisäävät valumia vesistöihin. Osa on mahdollista ottaa talteen hyvin suunnitelluilla ja rakennetuilla taskuilla ja kosteikoilla. Metsäkeskus pyrkii osaltaan ennakoimaan tulevia haittoja. Se on aloittanut kosteikkokoulutukset maanomistajille.
Toivottavasti pian kaikilta osallisilta löytyy tahtoa ja kykyä käsitellä luonnonvaroja niiden arvon mukaisesti.

Jouko Häkkinen
Luontoharrastaja