Kolumni: Hirvistä ja metsistä

Talven kylmin aamu valkenee. Talvi tuli kuitenkin ja varsinkin metsään puunkorjaajille pakkaset tulivat oikeaan aikaan. Metsässä luonnon eläimet hakevat ruokaa ja suojaa. Pakkanen paukkuu ja vararavinnot ovat vähissä. Salolla käyskentelee hirvi, jopa hirvilauma, hakien ruokaa. Lunta on metri ja risut jäässä. Sinne, mihin lauma pysähtyy paksun lumen aikaan, vahinkoa syntyy.
Seurasin auratessani, kuinka hirvet olivat napsineet pajua ja pihlajaa hoidetusta männyntaimikosta. Lienee raivauksen jälkeen kasvanutta nuorta vesakkoa. Taimet olivat jättäneet rauhaan. Pysähtyivät sitten kilometrin päähän pusikoituneelle kuviolle. Siellä oli ruokaa ja suojaa.

Nykyinen metsätalous suosii hirveä. Motot hakkaavat uusia ruokamaita jopa kolmessa vuorossa. Metsä pyritään uudistamaan nopeasti. Puulajiksi valikoituu monesti kuusi hirven takia. Luontaisesti tai kylvämällä syntyvä mänty ja koivu maistuu hirvelle, varsinkin kevättalvella. Vahinkoja kyllä korvataan, mutta se on riittämätöntä jälkihoitoa. Aikaa sekä rahaa on menetetty. Korvausmenettely on kuulemma parantumassa.
Parranpärinää riittää tästä uljaasta eläimestä, jota jo kalliomaalauksiinkin aikojen alussa hahmoteltiin. Nyt puhutaan riistataloudesta ja hirven osalta hirvikannan hoidosta. Moni puhuja saa palkkaakin tästä. Käytännössä hirvikantaa hoidetaan kiväärillä metsästysseurojen talkootyönä. Seurat edustavat omilla kylillään maanomistajia, jotka vuokraavat metsästysmaat.

Kangasniemellä ollaan edelläkävijöitä yhteisluvassa, jolla haetaan luvat koko pitäjään. Hirviluvat jaetaan tihentymien ja metsä- sekä tieliikennevahingot huomioiden. Lupien määrä perustuu edellisvuoden jäävän kannan arviointiin.
Jahtiin lähtevä varaa kalenteriin muutaman viikonlopun, maksaa maksut, käy talkoot ja kokoukset, hankkii ja kouluttaa koirat, ampuu kokeet, harjoittelee, pitää auton tankin täynnä jne. Kyllä siellä tosissaan hirvikantaa hoidetaan. Isossa kuvassa metsästäjät ikääntyvät ja nuoria tarvitaan mukaan. Yhteydenpito maanomistajan ja alueen metsästysseuran välillä on tärkeää!

Metsänhoidon puolella raivaussahat soimaan ja taimikot kuntoon, sillä kun motot vaan pyörii ja sahat naukuvat kesäaikaan, niin uutta hoidettavaa taimikkoa syntyy. Kaikesta neuvonnasta huolimatta valtakunnassa on 700 000 hehtaaria taimikoita, jotka vaativat kiireellistä hoitoa. Varhaisperkuuta tekee ”juosten” verrattuna viidakkoon, jossa on tehtävä jopa puulajivalinta.
Metsienhoito ja metsästys ovat sukupolvelta toiselle kulkevia perinteitä. Niin kuin metsä vaatii kirvestä, niin hirvikanta tarvitsee kivääriä, jotta yhteisymmärrys eri toimijoiden välillä säilyy. Toivotaan maanomistukseen ja talkoisiin perustuvalle mallille jatkuvuutta.

Markku T. Laitinen
MTK-Kangasniemi, johtokunnan jäsen