Vanhan Betanian rapistuva kunto huolestuttaa

Vapaaseurakunnan rukoushuone Betania Satamatiellä seisoo lumikinosten keskellä murheellisen näköisenä. Jo vuosia käyttämättömänä ollut kiinteistö päässyt rapistumaan. Räystäslaudat ovat lahonneet, seinälaudoitus kaipaisi remonttia. Huolestuttavalta näyttää myös vanhan huopakaton tilanne.
Monet ohikulkijat ovat huolestuneina seuranneet arvokkaan rakennuksen rapistumista. Liisa Vitkala kirjoitti tammikuun puolivälissä aiheesta yleisönosastoon.
– Joka päivä kuljen vapaakirkon kulmalta ja mietin, miten noin upean rakennuksen annetaan ränsistyä. Rakennus on mainittu Etelä-Savon kulttuuriperintökannassa, jonka mukaan se edustaa Satamatien harvinaistuvaa vanhaa rakennuskantaa. Maakunnallisesti merkittävällä kohteella on rakennushistoriallisia ja maisemallisia arvoja ja se on kaavalla suojeltu. Voisiko talon kunnostamiseksi ajatella esim. jonkinlaisia talkoita yhdessä talon nykyisen omistajan kanssa? pohti Vitkala.

Betanian on suunnitellut kangasniemeläissyntyinen arkkitehti Hilding Ekelund. Vuonna 1922 valmistunut rakennus on ulkoasultaan säilynyt alkuperäisessä kuosissaan.
Rakennuksen kuntoa tutkittiin perusteellisesti vuonna 2014. Tuolloin kuntotarkastuksessa todettiin, että 90-vuotias rakennus on säilynyt yllättävän hyvässä kunnossa. Kiireellisimmäksi remonttia kaipaavaksi kohteeksi määriteltiin vesikatto. Vuosien mittaan katon korjausta ei kuitenkaan ole tehty.
Tarkastettaviksi ja tarvittaessa korjattaviksi kohteiksi määriteltiin käyttövesiputkisto ja vesikalusteet, savupiipun yläpäät, rakennuksen sisäpinnat, ikkunat ja ulkoseinän vauriot.

Suomen vapaakirkon talous- ja hallintojohtaja Kimmo Kaartama on tietoinen rakennuksen historiasta ja nykytilasta. Paikallista seurakuntaväkeä rakennus palveli pitkään, mutta vapaaseurakunnan toiminnan hiivuttua ja seurakuntalaisten siirryttyä toimimaan yhdessä helluntaiseurakuntalaisten kanssa, kiinteistö jäi tyhjilleen. Kiinteistö siirtyi kangasniemeläisiltä ensin Suomen Vapaakirkon omistukseen ja sittemmin Pieksämäen vapaaseurakunnalle.
– Muutama vuosi sitten etsimme aktiivisesti kiinteistölle uutta omistajaa ja jatkokäyttäjää. Kukaan ei kuitenkaan ollut innostunut rakennuksesta ja sen jatkokehittelystä, kertoo Kaartama.
– Rakennus on suojeltu, joten sitä ei voi muuttaa toisenlaiseksi. Paikkaa ei voi myydä tonttinakaan, koska rakennusta ei voi purkaa. Ainoa vaihtoehto on remontointi, joka maksaisi satoja tuhansia euroja.

Pieksämäen vapaaseurakunta on Betanian nykyinen omistaja, mutta heillä ei Kaartaman mukaan ole mahdollisuuksia sijoittaa suuria summia rakennuksen kunnostukseen.
– Mikäli joku ihmisjoukko on todella valmis ottamaan vastuun rakennuksen kunnostamisesta, ylläpidosta ja omistamisesta, uskon että Pieksämäen seurakunta on valmis kuuntelemaan ehdotuksia. Minäkin toivon, että asiaan löytyisi hyvä ratkaisu, sanoo Kaartama.

Vuonna 2014 Kangasniemellä oli liikehdintää Betanian pelastamiseksi. Tavoitteena oli, että kaunis rakennus olisi saatu kangasniemeläisten yhdistysten käyttöön.
Vuonna 2014 Elinvoimaa Kangasniemelle -hankkeen kautta pohdinnoissa mukana ollut Kari Synberg on sitä mieltä, että edelleenkin talolla voisi olla käyttöä.
– Talo liittyy Pirtin puistoon ja sataman alueeseen. Se voisi mainiosti toimia taidemuseona ja paikallisten yhdistysten talona. Myös pieni kahvila ja kunnan matkailuinfo voisi rakennuksessa toimia, muotoilee Synberg.
Synberg arvioi, että museoviraston ja Veej´jakajan kautta talon kunnostukseen voitaisiin saada julkista rahoitusta.
– Nyt tarvittaisiin vain muutaman aktiivisen ihmisen porukka, joka lähtisi vetämään hanketta. Kunnan kannaltahan vanha, kunnostettu rakennus olisi hieno käyntikortti.