0

Kangasniemi – poikkeuksellisen hyvä kunta

Kuntaa, joka ei synnytä mielikuvia, ei ole olemassakaan. Jokaisella kunnalla on paikallisiin arvoihin, kulttuuriin ja historiaan sekä visioihin ja strategioihin perustuva identiteetti. Mikkelin sanomien 1800-luvun loppupuolen kirjoituksissa luotiin kangasniemeläisistä hyvin yhteneväistä kuvaa, jossa asukkaat leimattiin sivistymättömäksi ja uppiniskaiseksi joukoksi. Kunnassamme elettiin tuohon aikaan niin kuin ”wanhassa maailmassa”, jossa uusista riennoista ei ollut tietoa. Tosin kangasniemeläisten viinanpolttotaitoa ja kankaankudontaa kehuttiin. Muualta kuntaan pyrkiviä suostuttiin ottamaan alueelle asumaan harvoin, sillä kunnassamme haluttiin olla varmoja siitä, että tulija ei koituisi kunnan rasitukseksi. Otto Manninen puolestaan kehui kirjoituksissaan kunnan ja kuntalaisten säästäväisyyttä, joka toisinaan äityi saituudeksi.
Maine syntyy aina tekemisestä ja kokemuksista. Kunnan kehittämiseksi tarvitaan ammattitaitoista ennakointia, jossa pohditaan toimintaympäristössä vaikuttavia muutostekijöitä. Ammattitaitoisen aluekehitysosaamista korostavan ennakoinnin kautta voisimme parhaimmillaan tehdä aidosti kunnan tulevaisuuden kannalta järkeviä ratkaisuja. Ihmisten arjen sujuvuuden ja hyvän elämän mahdollistamisen näkökulmasta kunta on tärkein julkinen toimija. Toimintaympäristössämme tapahtuu kiihtyvällä vauhdilla muutoksia, joita liittyvät tietoteknologiaan, elämäntapojen ja arvojen muutoksiin, lisääntyviin avoimuuden vaateisiin, väestö- ja elinkeinorakenteiden muutoksiin, työttömyyteen ja lisääntyvään epävarmuuteen.
Ei siis ole yhdentekevää keitä kuntavaaleissa äänestämme. Kunta ei muutu itsestään, vaan uuden rakentaminen edellyttää tietoista uudistamista ja uudistumista. Kangasniemen elinehto on riittävien resurssien turvaaminen niin lakisääteiseen kuin itsehallinnolliseen toimintaan. Itsehallinnolliset tehtävät muodostavat kuitenkin vain pienen osan (15-20 %) kuntien tehtävistä. Ne ovat kuitenkin niitä tehtäviä, joihin kuntalaiset voivat vaikuttaa. Tällaisia tehtäviä ovat esiopetus, koulu, erilaiset palvelut, terveyteen liittyvät ehkäisevät toimenpiteet ja elinvoimaisuuden kehittäminen.  Näiden tehtävien hoitamista varten kannattaa kehittää kuntalaisten ja hallinnon yhteistyötä ja ottamalla käyttöön avoimeen yhteiskuntaan liittyviä käytänteitä. Esimerkiksi osallistava budjetointi voitaisiin järjestää ennen talousarvion hyväksymistä kuntalaisten avoimena kuulemisena. Torialueen kehittämisestä, kyläkouluista ja ympäristöön liittyvistä kehittämishankkeista kuntalaisille pitäisi sallia aikaisempaa tehokkaampi tapa vaikuttaa.  Aktiivinen kuntalaisuus tarkoittaa kuntalaisten osallistumista yhä enemmän päätöksentekoon. Paras kunta tehdään yhdessä!
Kari Synberg
Innovaattori, PS-kuntavaaliehdokas