0

Kunnan rooli veroparatiisien purkamisessa

Pöyristyin luettuani edellisestä Kunnallislehdestä, että Kangasniemellä käydään tällä hetkellä keskusteluja hoivayritys Attendon kanssa mahdollisista yhteistyökuvioista. Vastustan ajatusta voimakkaasti, sillä veroparatiiseja hyödyntävät yritykset rapauttavat verhojen takana sekä Suomen valtion, että kehitysmaiden veropohjaa. Vuoden 2010 veropaon arvio kehitysmaista oli n. 668-870 miljardia euroa, kun taas kehitysavun määrä oli 95 miljardia euroa. Veroja välttelevien yritysten tuottama tappio kehitysmaille on siis noin 8 kertainen kehitysapuun verrattuna.
Finnwatch on selvittänyt lokakuussa 2013 Attendon omistajuusrakennetta, joka johti luxemburgilaisen tytäryhtiön kautta Jerseylle rekisteröityyn IK2004-rahastoon. IK2004 rahaston sijoittajiin lukeutuu useita pohjoismaisia eläke- ja vakuutusyhtiöitä. Muunmuassa työeläkevakuutusyhtiö Varmalla on vuoden 2013 tilipäätöstietojen mukaan ollut 3% osuus Attendon osakkeista 8,8 miljoonan euron pääomalla.
On loogista, että veroja välttelevillä yrityksillä on enemmän pääomaa sijoittaa uusiin paikkoihin, kuin tunnollisesti kaikki verot maksavilla paikallisilla toimijoilla. 30 työpaikkaa ei mielestäni ole mikään hinta siitä, miten tällaisten yritysten toiminta rapauttaa järjestelmää kulissien takana. Jos tarvetta hoivayritykselle kunnassa tosiaan on, miksei siihen voisi löytää paikallisia toimijoita tai yrityksiä?
Minun toiveeni on, että Kangasniemellä otettaisiin käyttöön tiukempi ja läpinäkyvämpi raportointivelvollisuus tilanteissa, joissa yrityksellä on toimintaa myös ulkomailla. Yritysten tulisi kertoa maksamansa verot, voitot, liikevaihto, konsernin sisäiset rahoitusjärjestelyt, palkat ja työntekijöiden määrä toimintamaakohtaisesti eriteltynä. Näin kunta voi tulla tietoiseksi harjoittaako yritys aggressiivista verosuunnittelua ja jättäytyä pois yhteistyöstä tarvittaessa jos toiminta haiskahtaa epäeettiseltä.
Tämän lisäksi kunnan tulisi ottaa kantaa Kevan sijoituskohteisiin, sillä Keva vastaa kuntien työntekijöiden eläkkeiden maksusta. Kevan sijoitusvarallisuuden arvo on n 37.8 miljardia euroa (2013), joista rahastosijoitusten määrä veroparatiiseissa oli noin 12.5 miljardia euroa tilipäätöstietojen perustella. Nämä summat ovat globaalisti merkityksellisiä ja oikein sijoitettuna niillä voisi tehdä merkityksellistä työtä ilmastonmuutoksen torjumisen kannalta niin, että minullakin nykynuorena olisi toivoa eläkepäivistä kauniilla planeetallamme.
Suvi Tiihonen
Kunnallisvaaliehdokas
Vihreät (sit.)

Kommentteja aiheesta “Kunnan rooli veroparatiisien purkamisessa

  • 28.3.2017 at 10:34
    Permalink

    Suvi Tiihonen nosti erittäin tärkeän asian esille. Kysymys on erittäin laajasta ja monimutkaisesta asiasta, josta myös kuntatasolla kannattaa keskustella. Perussuomalaiset ovat vastustaneet johdonmukaisesti mm. hallintarekisteriin liittyvän lainsäädännön muuttamista niin, että Suomessa sallittaisiin pörssiyhtiöiden osakkeiden siirtäminen ulkomaisiin arvopaperikeskuksiin. Tämä avaisi mahdollisuuden piilottaa suomalainen osakeomistus verottajan tietojen ulkopuolelle hallintarekisteriin. Tämä siis koskee myös Attendon taustalla olevia suomalaisia pörssiyhtiöitä. Nykyisen voimassa olevan lain mukaan hallintarekisteröinti on kielletty suomalaisilta sekä Suomessa että ulkomailla. Hallintarekisteriä ovat vastustaneet varsinkin verottaja sekä poliisit, jotka ovat katsoneet hallintarekisteröinnin suosivan ja myös lisäävän rikollisuutta. Perussuomalaisten kanta tässä asiassa on, että tehostuvakaan verotietojen vaihto ei korjaa niitä vahinkoja, joita hallintarekisteröinti eli omistusten piilottaminen aiheuttaisi. Nykyisin kaikki pörssiyhtiöt käyttävät suomalaista arvopaperikeskusta Euroclearia, joka pitää ajantasaista ja julkista luetteloa osakkeenomistajista.
    Hallintarekisteröinnin sallimista Suomessa suomalaisille on ajanut voimakkaasti Finanssialan keskusliitto (FK) taustavoiminaan muun muassa Nordea. Nordean nimi on putkahdellut esiin viime aikoina hyvin kyseenalaisissa yhteyksissä kuten esimerkiksi Panama-veroasiassa, sekä myös juuri vastikään MOT-ohjelmassa, jossa käsiteltiin venäläisten 20 miljardin euron suuruista rahanpesua.
    Kunnan päättäjien on siis syytä tiedostaa Attendon tapaisten yritysten toimintatavat. Toinen kysymys on se, että mitä tehdä SOTE-uudistukseen liittyen kuntamme suurelle kiinteistöomistukselle. Jos kunta ei enää pääse vaikuttamaan, kuin epäsuorasti siihen, mitä sosiaali- ja terveyspalveluja kunnan alueella järjestetään, voi se johtaa siihen, että kunta joutuu tavalla tai toiselle hankkiutumaan eroon turhaksi käymistä kiinteistöistään. Kenelle kiinteistöjä myydään, sillä on merkitystä kuntalaistemme kannalta. Kaikkein parasta tietenkin olisi se, että kunnassamme jatkossakin toimisi hyvä ja riittävä sosiaali- ja terveyspalvelujen järjestelmä. Sen puolesta kannattaa taistella.

Comments are closed.