Kangasniemen kasvun avaimet

Kangasniemellä pohditaan kasvun ja kuihtumisen vaihtoehtoja. Nyt on tälle korkea aika. Väestö vanhenee ja supistuu. Uusia työpaikkoja ei juuri synny, ja vain niiden kautta kunnan kasvu ja vaurastuminen on mahdollista.
Se aika on mennyt pysyvästi ohi, jolloin yrityksiä saatiin kunnan lainojen, takauksien ja lähes ilmaisten teollisuushallien avulla. Tämän kieltää nykylainsäädäntökin. Yksinkertaisesti, liikkuvia yrityksiä ei enää ole olemassa.
Mitä siis pitäisi tehdä? Toimivin keino on olemassa olevien yritysten kasvuhalukkuuden, kasvudraivin ja kasvuosaamisen selvittäminen. Tämä on elinkeinoasiamiehen Tärkein Tehtävä! Hänen on mentävä yrityksiin keskustelemaan ja tiedollisesti auttamaan kasvuhalukkaita yrityksiä! Kasvu ei tule itsestään. Jos kasvudraivia ei ole, on paras jatkaa toisessa yrityksessä. On sanottava suoraan, että kasvuinvestointien, tuotekehityksen ja markkinoinnin tuki on haettava kokonaan muista lähteistä kuin kunnan kassasta.
Kuntaan olisi saatava muutamia kasvavia ja työllistäviä yrityksiä nyky-yrityskannan piiristä. Muuttavia yrityksiä on aika turha kalastella.
Matkailu kehittyy lähinnä kesämökkikannan myötä. On kuitenkin muistettava, että vain harvat haluavat vuokrata mökkiään ja mökkien ympärivuotinen käyttö on vähänlaista, joten mökkiläisten kysyntä kauppaan ja palveluihin rajoittuu pääosin runsaaseen puoleentoista kuukauteen. Matkailuhotellille olisi löydettävä jokin muu liikeidea kuin majoituskäyttö.
Kaiken kaikkiaan kasvua on haettava teollisten yritysten kasvusta ja menestyksestä, josta toki kunnassa on yksi Hieno Näyttö 40 maahan vievästä menestyvästä yrityksestä. Sellaisia pitäisi saada kasvamaan muutama lisää, niin kunnan kasvu ja tulevaisuus olisi turvattu! Odotan elinkeinoasiamiehen käynnistävän kasvukeskusteluja yritysten kanssa mahdollisimman pian!
Kangasniemen kasvukäännettä toivoen!

Paavo S. Vepsä
Keskuskauppakamarin
ent. elinkeinojohtaja
Espoo

2 kommenttia aiheesta “Kangasniemen kasvun avaimet

  • 13.3.2017 at 12:39
    Permalink

    Paavo S. Vepsä puhuu vahvaa asiaa. Tosin pelkästään elinkeinoasiamiehen harteille ei kunnan yritystoiminnan kehittämistä pelkästään voi laittaa. Kyllä yritystoiminnan kehittäminen on koko kunnan hallinnon, kuin myös kunnanhallituksen ja valtuustonkin tehtävä. Olen samaa mieltä, että liikkuvia yrityksiä ei juurikaan ole. Toisaalta yhteiskunnassamme on käynnissä ennen näkemätön teknologinen murros, joka voi tuoda tullessaan myös maaseudulle monelaisia mahdollisuuksia. Samalla myös maakunta- ja Sote-uudistus sekä valmisteilla oleva liikennekaari voivat avata uusia mahdollisuuksia yritystoiminalle. Sote-uudistuksen myötä kuntalaiset voivat niin halutessaan saada palveluja myös yksittäisiltä palveluntarjoajilta esimerkiksi palveluseteleitä käyttämällä. Palvelut paranevat ja kilpailu alentaa hintoja ja palvelujen saanti ei enää riipu kukkaron paksuudesta. Liikennekaari puolestaan vapauttaaa osaltaan kuljetuksia. Saattaa olla jatkossa, että postin jakeluauto kuljettaa postin lisäksi ihmisiä. Myrskylyhdyn tai Työttömien ry:n porukka kuljettaa ruokakauppojen paketteja syrjäkylille. Uusi, tuleva liikennekaari mahdollistaa kaiken tämän. Itse uskon vahvasti ja pidän mahdollisena toteuttaa Kangasniemellä uudenlaisia innovatiivisia yritystoiminnan muotoja biotalouden ja digitalisaation sektoreilla. Pidän myös mahdollisena toteuttaa innovaatiokeskuksen perustamisen kuntaan, joka hyödyntää tietopohjaisen osaamista mm. työpaikkojen luomisessa. Tällaisia keskuksia on perustettu maailmalla, myös maaseutualueilla hyvällä menestyksellä. Uusien ideoiden toteuttaminen edellyttää tosin varsin avomielistä suhtautumista usein hyvinkin kummallisiin ehdotuksiin. Niin ja kaikkein tärkein asia – yhdessä toimiminen ja verkostoituminen, vain sitä kautta saamme elinvoimaa kuntaan.

  • 18.3.2017 at 22:58
    Permalink

    Hyvä kirjoitus. Varmaankin jo olemassa olevien yritysten mahdollisuudet laajentua olisi se tärkein tie.
    Matkailua voisi kehittää, se ei vaatisi isoja panostuksia. Metsät, maatilat, vesistöt, taidetapahtumat voisi tarjota enenevässä määrin mahdollisuuksia tällaiselle matkailuyritystoiminnalle. Kunnan tunnettavuus on tärkeä asia. TV- (radio)mainostaminen oli hyvä juttu, tälle voisi harkita jatkoa, ja myöskin läsnäoloa erilaisissa tapahtumissa vaikkapa yhteistyössä yritysten kanssa enenevästi. Kunnan kesäasukkailla voisi olla myöskin nykyistä merkittävämpi rooli kuntaa kehitettäessä ja tämä voimavara pitäisi saada paremmin mukaan. Digiaika tarjoaa myskin etä- ym mahdollisuuksia, valokuidut kyllä tarvitaan. Kiviniemen hotellihankkeen kehittely olisi hyvä juttu.
    EU: lta on rahaa saatavissa yritystoiminnalle kun vain osaa pyytää. Hyvä yhteistyö kunnan, yritysten, kesäasukkaiden ja järjestöjen kanssa, sekä positiivinen hengen luominen on merkittävä voimavara. Asioita voisi edistää erilaisilla yhteisillä koulutustilaisuuksilla. Kaiken eteen on tehtävä kovasti työtä.

Comments are closed.